8.9. Jumalansynnyttäjän syntymä

Juhlan päivä ja nimi

18.9. Jumalansynnyttäjän syntymä

Juhla-aika

Esijuhla 7.9. (1 pv)

Juhla-aika 8. – 12.9. (5 pv)

• Juhlapäivä 8.9.
• Jälkijuhla 9. – 12.9. (4 pv)
• Juhlan toisena päivänä (9.9.) vietetään vanhurskaiden Joakimin ja Annan, Herran esivanhempien pyhää muistoa.
• Päätösjuhla, apodosis 12.9.

Juhlasta käytettävät muut nimet

Marymass (katoliset)

Monti Fest (Konkan, Intia)

.

Juhlan veisu

Troparikirkkoveisu, jossa kuvataan päivän pyhän elämää tai juhlan sisältöä., 4. säv.

Sinun syntymäsi, Jumalansynnyttäjä Neitsyt,

oli ilosanoma koko maailmalle,

sillä Sinusta koitti vanhurskauden Aurinko – Kristus, meidän Jumalamme,

joka tehtyään tyhjäksi kirouksen tuotti siunauksen

ja poistettuaan kuoleman antoi meille iankaikkisen elämän.

Juhlasta

Jumalansynnyttäjän vanhemmat, Joakim ja Anna, kärsivät kauan lapsettomuudesta. Kun enkeli Gabriel ilmoitti heille kauan kaivatun tyttären syntymästä, he lupasivat pyhittää lapsukaisen Jumalalle. He nimesivät tyttärensä Mariaksi. Kun tytär täytti kolme vuotta, Joakim ja Anna veivät hänet kasvatettavaksi Jerusalemin temppeliin (ksKorkeasti Siunattu, piispan tai apulaispiispan kunnioittava puhuttelu. 21.11.)

Jumalansynnyttäjän syntymä on kirkkovuoden ensimmäinen suuri juhla ja Jumalansynnyttäjä kuolonuneen nukkuminen on kirkkovuoden viimeinen suuri juhla (ks. 15.8.) Jumalansynnyttäjä onkin KirkonKirkolla, silloin kun se kirjoitetaan isolla K-kirjaimella,  tarkoitetaan Kristuksen Kirkkoa, yhteisöä, joka kokoontuu yhteen tietyssä paikassa. Myös kristittyjen kokoontumispaikkaa kutsutaan kirkoksi tai pyhäköksi. vertauskuva, sillä hän kantoi itsessään koko evankeliumin täyteyden. Kirkkovuoden aikana hänen elämänvaiheisiinsa sisältyvät koko pelastushistoria ja Jumalan ilmoitus.

Raamatunkristittyjen yhteinen kirkon pyhä kirja. Raamattu koostuu Uudesta ja Vanhasta testamentista. Vanha testamentti kertoo ajasta ennen Jeesuksen syntymää ja uusi testamentti Jeesuksen syntymän jälkeen. kohta tai muu tekstilähde

Jumalansynnyttäjän juhlina luetaan aina seuraavat:

Aamupalveluksen evankeliumi: Luuk. 1: 39-49, 56

Liturgian evankeliumi: Luuk. 10:38-42, 11:27-28

Jotkut Jumalansynnyttäjän juhlat perustuvat Kirkon pyhään perimätietoon, jota on tallennettu mm. apokryfisiin kirjoituksiin. Apokryfiset kirjoitukset ovat alkukirkon aikana syntyneitä tekstejä, jotka on jätetty Raamatun ulkopuolelle. Kertomus Jumalansynnyttäjän syntymästä löytyy sekä Jaakobin protoevankeliumista että Pseudo-Matteuksen evankeliumista.

Jaakobin protoevankeliumissa kerrotaan mm. seuraavista NM syntymään liittyvistä tapahtumista:

• Anna suri lapsettomuuttaan ja meni puutarhaansa rukoilemaan. Hän näki varpusia laakeripuussa ja rukoili voivansa olla hedelmällinen niin kuin taivaan linnut. (Jaakobin protoevankeliumi, luku III)
• Herran enkeli ilmestyi Annalle sanoen: ”Herra on kuullut rukouksesi ja olet siittävä ja synnyttävä, ja koko maailma on puhuva siemenestäsi.” (Jaakobin protoevankeliumi, luku IV)
• Annan hedelmöittyminen. (Jaakobin protoevankeliumi, luku IV) (Ks. ikonipyhä kuva, joka esittää pyhiä henkilöitä tai tapahtumia)
• Neitseen Marian syntymä ja nimeäminen. (Jaakobin protoevankeliumi, luku V)
• Neitsyt Maria otti puolivuotiaana ensimmäiset seitsemän askeltaan ja hänen vanhempansa järjestivät hänen ensimmäiset syntymäpäiväjuhlansa. (Jaakobin protoevankeliumi, luku VI)
• Annan ylistysveisu: ”Kuulkaa, kuulkaa, te Israelin kaksitoista sukukuntaa: Anna imettää!” (Jaakobin protoevankeliumi, luku VI)

Liturginen tiivistelmä ja kirkolliset perinteet

Kirkkovuoden kaikki juhlat ovat nivoutuneet toisiinsa. Jumalansynnyttäjän syntymään kiinteimmin liittyvät juhlat ovat

• 9.9. (jälkijuhlan ensimmäisenä päivänä) vietettävä Herran esivanhempien pyhä muisto;
• 21.11. vietettävä Jumalansynnyttäjän temppeliinkäymisen juhla;
• 9.12. vietettävä Herran äidinäidin Annan sikiämisen juhla;
• 15.8. vietettävä Uspenia eli Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkuminen.

Jumalansynnyttäjän juhlan aattona toimitaan kirkossaKirkolla, silloin kun se kirjoitetaan isolla K-kirjaimella,  tarkoitetaan Kristuksen Kirkkoa, yhteisöä, joka kokoontuu yhteen tietyssä paikassa. Myös kristittyjen kokoontumispaikkaa kutsutaan kirkoksi tai pyhäköksi. vigilia ja juhla-aamuna liturgia.

Suurina juhlina ei tehdä maahankumarruksia tai polvistumisia (ks. poikkeukset 14.9., 15.8. ja Suuri viikko). Käytänteet poikkeavat paikallisesti: jotkut pidättäytyvät maahankumarruksista koko juhla-ajan (mukaan lukien esijuhla), toiset vain juhlapäivänä ja päätösjuhlana. (Suomessa on poikkeuksellinen käytäntö tehdä liturgiassa kaksi maahankumarrusta myös juhlapäivinä ja sunnuntaisin.)

Roomalaiskatoliset liittävät Neitseen Marian syntymään useita kirkollisia perinteitä:

• Jumalansynnyttäjästä sanotaan rukouksessa: ”Sinä olet tosi viinipuu, joka olet kantanut meille elämän hedelmän.” Ranskan viininviljelyalueilla on tapana tuoda Jumalansynnyttäjän syntymän juhlana viinisadon parhaat rypäleet kirkkoonKirkolla, silloin kun se kirjoitetaan isolla K-kirjaimella,  tarkoitetaan Kristuksen Kirkkoa, yhteisöä, joka kokoontuu yhteen tietyssä paikassa. Myös kristittyjen kokoontumispaikkaa kutsutaan kirkoksi tai pyhäköksi. siunattavaksi. (Ortodoksisessa perinteessä viinirypäleet siunataan 6.8. tai 15.8.)
• Siemenvilja ja siementaimet siunataan Neitsyt Marian syntymän juhlana.
• Intian länsirannikolla katolilaiset siunaavat siementen ja rypäleiden sijaan uuden sadon riisin ja maissin Monti Fest -juhlassaan.
• Neitseen Marian syntymän päätösjuhlana 12.9. roomalaiskatolinen kirkkoKirkolla, silloin kun se kirjoitetaan isolla K-kirjaimella,  tarkoitetaan Kristuksen Kirkkoa, yhteisöä, joka kokoontuu yhteen tietyssä paikassa. Myös kristittyjen kokoontumispaikkaa kutsutaan kirkoksi tai pyhäköksi. viettää Neitsyt Marian Pyhän Nimen päivää. Tällöin muistellaan Neitsyt Marian nimenantoa. (Ks. myös 21.11.)

Jumalansynnyttäjän syntymän juhla ei satu paaston aikaan, mutta  jos juhla sattuu keskiviikolle tai perjantaille, noudatetaan kevyttä paastoa eli viini, öljy ja kala on sallittu.

Liturginen väri

Sininen (Jumalansynnyttäjän juhlat)

Kansanperinteet, kodin perinteet ja ruokaperinteet

Jumalansynnyttäjän syntymä on perimätiedon mukaan tapahtunut Sepforis-nimisessä kylässä. (Jerusalemin Vanhassa Kaupungissa on toinen pyhäkkö, jonka väitetään olevan Jumalansynnyttäjän syntymäpaikalla.)

Alpeilla karja paimennettiin 8.9. tienoilla alemmas talvilaitumille. Sen yhteydessä maitoa ja juustoa lahjoitettiin vähäosaisille.

Joillakin alueilla Marymass liitetään pääskyjen syysmuuttoon.

Firenzessä, Italiassa vietetään Jumalansynnyttäjän juhlan aattona Rificolona-festivaalia. Sen juuret ovat 1600-luvulla: maaseudun asukkailla oli tapana matkustaa sankoin joukoin kaupunkeihin juhlimaan Jumalansynnyttäjän syntymän juhlaa. Niinpä juhlan aattona oli tavallista nähdä pimenevässä illassa lyhdyin valaistuja kulkueita matkalla maaseudulta kaupunkiin päin.

Nykyään Rificolonaa vietetään järjestämällä 7.9. lyhtykulkue kaupungin keskustassa. Erityisesti lapset kantavat kepin päässä koristeltuja paperilyhtyjä. On tapana, että lapset yrittävät sylkemällä osua toistensa paperilyhtyihin ja illan lopuksi useimmat lyhdyt poltetaan. Tämä muistuttaa siitä, kuinka maalta tulleet kohtasivat kaupunkilaisten taholta pilkkaa.

Intian katoliset (Konkanin aluella, Intian länsirannikolla) viettävät NM syntymän juhlaa nimellä Monti Fest.

• Juhlaa edeltää yhdeksän päivän esijuhla, jonka jokaisena päivänä toimitetaan messu.
• Kirkkoon tuodaan patsas, joka kuvaa Neitsyt Mariaa kapaloituna pienokaisena.
• Lapset tuovat NM patsaalle kukkia ja heittelevät kukkien terälehtiä patsaan päälle.
• Jokaisen messun päätteeksi lapsille jaetaan makeisia tai leivonnaisia.
• Itse juhlapäivänä kukitusta jatketaan.
• Juhlapäivän messussa siunataan uuden sadon maissi ja riisi ja molempia jaetaan lopuksi kirkkokansalle.
• Messun jälkeen syödään juhla-ateria, joka nautitaan maissinlehdiltä. Kaikki ruuat ovat kasvisruokia.
• Monti Fest on tärkeää viettää vanhempien tai isovanhempien kanssa.

Monti Fest on synkretistinen juhla: Sen perinteet on omaksuttu suoraan hindulaisesta Ganesh Chaturthi -juhlasta, joka on Ganesha-jumalan syntymäpäivä. Ganesh Chaturthia vietetään elo-syyskuussa.

Uhrilahja

Viinirypäleet/viinimarjat

Siemenvilja ja siementaimet

Maissi ja riisi

Lisää aiheesta (linkit muille sivustoille)

Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä

Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä

Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä

Ajan pyhittäminen

Jaakobin protoevankeliumissa kerrotaan, että rukoillessaan lasta puutarhassaan pyhä Anna näkee laakeripuussa varpusia. Hän rukoilee, että saisi olla kuin poikasiaan hoivaava lintuemo. Heti tämän jälkeen enkeli ilmoittaa hänelle tyttären syntymästä.

Suuri suru sydämessäsi, oi pyhä Anna, astuit kotisi puutarhaan, jossa silmäsi näki linnunpoikaset makaamassa pesässä puussa. Lisäsit heti rukouksiisi rukoukset, jotta Herra sallisi sinun tulla lapsen äidiksi. Ja katso, Herran enkeli ilmestyi ja puhui sinulle. ”Rukouksesi on kuultu, huokauksenne ovat kulkeneet pilvien takaa ja kyynelenne ovat tulleet Jumalan eteen. Katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät siunatun tyttären, jossa kaikki maan kansat tulevat siunatuksi ja jonka kautta koko maailma saa pelastuksen. Hänen nimensä tulee olemaan Maria.

(Akatistos vanhurskaille Joakimille ja Annalle, 3. iikossi)

Askartele Kukkilintu-aiheisia juhlakoristeita:

https://ortoboxi.fi/askartelut/Kukkilintu_kuusenkoriste.pdf

https://ortoboxi.fi/askartelut/kukkilintu_tottero.pdf

Kukkilintu-käsitöitä:

https://ortoboxi.fi/askartelut/painettu_kaspaikka.pdf

https://ortoboxi.fi/askartelut/kukkilintu_avaimenpera.pdf

Kukkilintu-hamahelmityö:

Herkuttelua

Juhlista päivää kotona juhlan teemaan sopivalla juhla-aterialla.

Ranskassa siunataan tänään viinirypäleet ja lahjoitetaan vähävaraisille juustoa. Ranskalainen viini ja juustot sopivat siis juhlaan erinomaisesti.

Intialaisessa Monti Fest -juhlassa siunataan uuden sadon riisi ja maissi ja syödään kasvisruokia. Intialainen Corn Pulao tehdään riisistä ja maissista. (Ohje on englanninkielinen.)

Pieneen nälkään voi nauttia riisikakkua ja popcornia.

Leivo Jumalansynnyttäjälle syntymäpäiväkakku. (Hauska idea erityisesti lasten kanssa.)

Herran äidinäiti Anna on Bretagnen suojeluspyhä. Pyhän Annan kunniaksi voi tehdä jälkiruuaksi bretagnelaista Pyhän Annan paahtovanukasta (Creme Saint-Anne). Ohje on englanninkielinen.

Myös Pyhän Annan kakku (Gateau Saint-Anne) on ranskalainen erikoisuus. Ohje on englanninkielinen.

Lahjavinkit

Kukkilintu-magneetti

Taitokorttelin karjalainen tuoteperhe (kukkilintu-kuvioilla)

Kukkilintu-korvakorut

Karjalan Käkönen -heijastin, -pinssi ja -piparkakkumuotti

Koita Design

Karjalan Käkönen -heijastimia

Ortoboxi-tehtäviä

https://ortoboxi.fi/tehtavat/taydenna_neitseen_marian_syntyman_juhlan_tropari/

https://ortoboxi.fi/tehtavat/sanalaatikot/neitsyt_marian_syntyma.html

https://ortoboxi.fi/tehtavat/palapeli/neitsyt_marian_syntyma.html

https://ortoboxi.fi/tehtavat/taydenna_neitsyt_mariasta_kertova_teksti/

https://ortoboxi.fi/tehtava/pottu_jumalanaidille.htm