4. Kirkolliskokous

Suomen ortodoksisen kirkonKirkolla, silloin kun se kirjoitetaan isolla K-kirjaimella,  tarkoitetaan Kristuksen Kirkkoa, yhteisöä, joka kokoontuu yhteen tietyssä paikassa. Myös kristittyjen kokoontumispaikkaa kutsutaan kirkoksi tai pyhäköksi. kirkolliskokouskirkon ylin päättävä hallintoelin, johon kuuluu papiston ja kanttoreiden  sekä maallikkojen edustajia. Hiippakuntien piispat ovat itseoikeutettuja jäseniä. käyttää ylintä päätäntävaltaa kirkkoa koskevissa asioissa. Kirkolliskokous hoitaa kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta koskevia asioita sekä hengellisiä asioita sikäli, kun ne sille kuuluvat.  Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous päättää hengellisistä asioista ja kanonistayleisen kirkolliskokouksen kirkon käytännön elämää koskeva säädös, kirkollinen laki, ohjenuora päätäntävaltaa tarvittavista asioista Tomoksen hengessä.  

Kirkolliskokouksen jäsenet

1) hiippakuntien piispat ja apulaispiispat;
2) yksitoista papiston edustajaa;
3) kolme kanttorien edustajaa; sekä
4) kahdeksantoista maallikkojen edustajaa.
(Laki ortodoksisesta kirkostaKirkolla, silloin kun se kirjoitetaan isolla K-kirjaimella,  tarkoitetaan Kristuksen Kirkkoa, yhteisöä, joka kokoontuu yhteen tietyssä paikassa. Myös kristittyjen kokoontumispaikkaa kutsutaan kirkoksi tai pyhäköksi. 2006/985, 10§)

Kirkolliskokouksenkirkon ylin päättävä hallintoelin, johon kuuluu papiston ja kanttoreiden  sekä maallikkojen edustajia. Hiippakuntien piispat ovat itseoikeutettuja jäseniä. jäsenet valitaan aina neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kirkolliskokous kokoontuu vuosittain, yleensä marraskuussa. Poikkeustapauksissa voidaan kutsua koolle ylimääräinen kokous.

Päätettäviä ja käsiteltäviä asioita voivat ehdottaa piispat, kirkollishallitus, kirkolliskokouksen jäsen, seurakuntakirkon hallinnollinen alue, jossa alueen asukkaat kokoontuvat jumalanpalveluksiin omaan pyhäkköön. Seurakunnan alueella on monta eri pyhäkköä. tai luostari. Esitykset on jätettävä Kirkkojärjestyksen mukaan viimeistään 30. kesäkuuta.

Kirkolliskokousta voi verrata eduskuntaan. Sen jäsenet valitaan vaalilla tietyillä periaatteilla aina määräajaksi kerrallaan. Eduskunta käyttää Suomessa ylintä päätäntävaltaa aivan kuten kirkolliskokous ortodoksisessa kirkossaKirkolla, silloin kun se kirjoitetaan isolla K-kirjaimella,  tarkoitetaan Kristuksen Kirkkoa, yhteisöä, joka kokoontuu yhteen tietyssä paikassa. Myös kristittyjen kokoontumispaikkaa kutsutaan kirkoksi tai pyhäköksi..