Perusopetuksen jälkeisellä toisella asteella ortodoksista uskontoa opiskellaan ainoastaan lukiossa. Ammatillisessa koulutuksessa ei opiskella erikseen katsomusaineita, mutta opiskelu saattaa sisältää eettiseen- ja kulttuuriosaamiseen liittyviä osioita, esimerkiksi terveys- ja hyvinvointialoilla sekä palvelualoilla. Ortodoksisuuteen liittyviä teemoja, kuten ikonimaalausta voi opiskella monissa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Ortodoksista teologiaa voi opiskella Itä-Suomen yliopistossa.
KirkkoonKirkolla, silloin kun se kirjoitetaan isolla K-kirjaimella, tarkoitetaan Kristuksen Kirkkoa, yhteisöä, joka kokoontuu yhteen tietyssä paikassa. Myös kristittyjen kokoontumispaikkaa kutsutaan kirkoksi tai pyhäköksi. töihin?
Suomen ortodoksisessa kirkossaKirkolla, silloin kun se kirjoitetaan isolla K-kirjaimella, tarkoitetaan Kristuksen Kirkkoa, yhteisöä, joka kokoontuu yhteen tietyssä paikassa. Myös kristittyjen kokoontumispaikkaa kutsutaan kirkoksi tai pyhäköksi. on erilaisia tehtäviä, jotka tarvitsevat tekijänsä. Moniin tehtäviin tarvitaan teologista osaamista. Hengellisten tehtävien hoito (pappi, kanttori, kasvatuksen ja diakonian tehtävät) edellyttävät ortodoksisen kirkonKirkolla, silloin kun se kirjoitetaan isolla K-kirjaimella, tarkoitetaan Kristuksen Kirkkoa, yhteisöä, joka kokoontuu yhteen tietyssä paikassa. Myös kristittyjen kokoontumispaikkaa kutsutaan kirkoksi tai pyhäköksi. jäsenyyttä.
Pappi
Ortodoksinen pappi työskentelee ortodoksisessa seurakunnassakirkon hallinnollinen alue, jossa alueen asukkaat kokoontuvat jumalanpalveluksiin omaan pyhäkköön. Seurakunnan alueella on monta eri pyhäkköä. toimittaen sakramentteja, jumalanpalveluksia ja muita kirkollisia toimituksia. Pastoraalinen eli sielunhoitotyö sekä kasvatus- että diakoniatyö ovat myös papin perustyötä. Näiden lisäksi pappi osallistuu erilaisten leirien ja tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Kirkkojärjestyksen 132§ mukaan kirkon tai seurakunnankirkon hallinnollinen alue, jossa alueen asukkaat kokoontuvat jumalanpalveluksiin omaan pyhäkköön. Seurakunnan alueella on monta eri pyhäkköä. työsuhteessa papin ja diakonin tehtävässä olevalla tulee olla papin ja diakonin vihkimyksen lisäksi ortodoksisen teologian koulutusohjelmassa teologin suuntautumisvaihtoehdossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto tai muu teologian ylempi korkeakoulututkinto täydennettynä piispainkokouksen hyväksymillä ortodoksisen teologian opinnoilla tai Suomen ortodoksisessa pappisseminaarissa suoritettu pappiskandidaatin tutkinto. Pappiskandidaatin tutkintoa ei ole voinut suorittaa enää vuoden 1988 jälkeen.
Kanttori
Kanttorin tehtävänä on huolehtia jumalanpalvelusten kirkkolaulusta. Tilanteesta riippuen kanttori laulaa itse tai johtaa kuoroa tai laulattaa kirkkokansaa tai tekee kaikkea tätä. Kanttori osallistuu myös erilaisten leirien ja tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Kirkkojärjestyksen 133§ mukaan kirkon tai seurakunnan työsuhteessa kanttorin tehtävässä olevalla tulee olla ortodoksisen teologian koulutusohjelmassa kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto tai muu soveltuva musiikin ylempi korkeakoulututkinto täydennettynä piispainkokouksen hyväksymillä ortodoksisen teologian opinnoilla tai Suomen ortodoksisessa pappisseminaarissa suoritettu kanttorin tutkinto tai Joensuun yliopistossa suoritettu ortodoksisen kanttorin tutkinto. Viimeksi mainittuja kanttorin tutkintoja ei voi enää suorittaa.
Kasvatustyöntekijä
Joissakin ortodoksisissa seurakunnissa (esim. Helsinki, Joensuu, Kuopio ja Tampere) on erikseen palkattuja kasvatustyöntekijöitä. He huolehtivat pääsääntöisesti lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävästä työstä.
Suomen ortodoksisella kirkolla ei ole kelpoisuusehtoja kasvatustyöntekijöiden toimiin, vaan rekrytointitilanteessa mietitään, millaista osaamisprofiilia ollaan etsimässä. Soveltuvia tutkintoja voivat olla esim. Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto, Sosionomi (AMK), Yhteisöpedagogi (AMK), kasvatustieteen kandidaatti (varhaiskasvatuksen opettaja), yhteiskuntatieteiden maisteri (nuorisotyön ja tutkimuksen maisteriohjelma) tai kasvatustieteen maisteri (varhaiskasvatuksen tai luokanopettajan opintosuunta).
Diakoniatyöntekijä
Ortodoksisen kirkon diakoni kuuluu papistoon. Hänen tehtävänsä ovat ensisijaisesti liturgisia ja toimen kelpoisuusehdoista säädetään Kirkkojärjestyksessä (katso: pappi).
Tässä diakoniatyöntekijällä tarkoitetaan auttamis- ja avustustyön ammattilaista, joka huolehtii avun tarpeessa olevien ihmisten auttamisesta ja tukemisesta. Diakoniatyöntekijöitä on ainakin Helsingin ja Joensuun seurakunnissa.
Suomen ortodoksisella kirkolla ei ole kelpoisuusehtoja diakoniatyöntekijöiden toimiin, vaan rekrytointitilanteessa pohditaan, millaista osaajaa tarvitaan. Soveltuvia tutkintoja voivat olla esim. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Sosionomi (AMK), Sairaanhoitaja (AMK), terveydenhoitaja (AMK) sekä yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden maisteri (sosiaalityö).
Hallinnon tehtävät
Seurakuntien hallinnossa tarvitaan taloushallinnon osaajia, seurakuntasihteereitä, IT-tukihenkilöitä ja viestinnän taitajia. Tehtävästä riippuen niihin vaaditaan alan ammatillinen- tai korkeakoulututkinto.
Kiinteistöalan tehtävät
Seurakuntien kiinteistöistä ja hautausmaista sekä niihin liittyvistä toiminnoista huolehtivat vahtimestarit, toimitilahuoltajat, kiinteistöpäälliköt, puutarhurit, haudankaivajat, ruokapalveluvastaavat sekä talonmiehet. Tehtävästä riippuen niihin vaaditaan alan ammatillinen- tai korkeakoulututkinto.
Visits: 908