Koulun uskonnonopetus

Suomalaisessa peruskoulussa ja lukiossa oikeus oman uskonnon opetukseen kuuluu jokaiselle lapselle. Tämä perustuu mm. Lasten oikeuksien sopimukseen , Uskonnonvapauslakiin , Perusopetuslakiin ja Lukiolakiin. Uskonnonopetuksen asemasta koulun opetuksessa keskustellaan paljon ja se on hyvä. Tärkeästä asiasta kannattaa keskustella. Opetus herättää paljon tunteita ja valitettavasti asiat saattavat myös kärjistyä herkästi.  

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt Selvityksen katsomusaineiden opetuksen nykytilasta ja uudistustarpeista. Hallitusohjelmassa asia ei ole esillä.

“Selvityksen perusteella voidaan todeta, että nykymuotoisessa katsomusaineiden opetuksessa on merkittäviä ansioita, mutta myös varteenotettavia ongelmakohtia, joista osa koskee oppijoiden yhdenvertaisuutta. Katsomukselliset ja tulevat demografiset muutokset asettavat myös entistä suurempia haasteita nykyiselle jäsenyyteen pohjaavalle ja useisiin oppimääriin ja kahteen oppiaineeseen jakautuvalle katsomusaineiden opetuksen mallille. Selvityksen perusteella ehdotetaan useita erilaisia toimia katsomusaineiden nykytilan ongelmakohtien ratkaisemiseksi, sekä käsitellään katsomusaineiden mahdollisia pitkän aikavälin kehityslinjoja tarjoamalla vaihtoehtoisia katsomusaineiden toteuttamisen malleja.”

Vähemmistön näkökulmasta oman uskonnonopetus on todella tärkeää. Se tukee vähemmistöön kuuluvan lapsen identiteettiä ja itseymmärrystä mutta myös vahvistaa koulun moniäänisyyttä ja rakentaa kulttuurista ymmärrystä. Yhteiskunnan monimuotoisuus edellyttää vähemmistöjä arvostavaa ja kunnioittavaa opetusta.

Ortodoksinen oppilas saa perusopetuksessa (alakoulu ja yläkoulu) oman uskonnon opetusta eli ortodoksisen uskonnon opetusta, kun opetuksenjärjestäjän eli yleensä kunnan tai kaupungin kouluissa on yhteensä kolme ortodoksiseen seurakuntaan kuuluvaa oppilasta. Lukiossa kolme saman kunnan tai kaupungin lukioissa opiskelevaa ortodoksiseen seurakuntaan kuuluvaa oppilasta muodostavat tuon kolmen säännön.

Perusopetuslain mukaan myös ortodoksiseen seurakuntaan kuulumattomat ortodoksioppilaat voivat osallistua oman uskonnon opetukseen. Heitä ei lasketa lain tarkoittamaan kolmen oppilaan sääntöön.

Joissakin Suomen kunnissa seurakuntaan kuuluvia, ortodoksioppilaita on vain yksi tai kaksi. Tällöin paikallinen ortodoksinen seurakunta pyrkii järjestämään heille mahdollisuuden omaan uskonnon opetukseen.

Opetushallituksen perusopetuksen uskonnonopetukseen liittyvät sivut:
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetus/uskonto-perusopetuksessa

Pappi ja kanttori vieraana uskontotunnilla,
kuva Kaisa Nykänen
Vainajien muistelua -askartelu, kuva Kaisa Nykänen

Ortodoksisen uskonnon opetusta ohjaavia säädöksiä

Uskonnonvapauslaki sisältää oikeuden kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhteisöön. Uskonnonopetuksesta säädetään Perusopetuslaissa ja Lukiolaissa.

Uskonnonvapauslaki Uskonnonvapauslaki 453/2003 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®

Uskonnonopetusta määrittää myös Suomen valtion ratifioima Lapsen oikeuksien sopimus. Sopimuksessa kielletään mm. syrjimästä ketään uskontoon tai vakaumukseen liittyen. Hallinnollisia tai muita päätöksiä tehdessä, esim. oman uskonnon opetuksen järjestäminen koulussa, on otettava huomioon lapsen etu. 

Artiklassa 14 todetaan lapsen oikeus uskonnonvapauteen ja vanhempien oikeus antaa lapselle ohjausta hänen oikeutensa (uskonnonvapauteen) käyttämisessä tavalla, joka on sopusoinnussa lapsen kehitystason kanssa. Artiklassa 18 todetaan että vanhemmat vastaavat lapsensa kasvatuksesta. On huomattava, että artiklan 20 mukaan lapsella, joka on tilapäisesti tai pysyvästi vailla perheen turvaa, tai hän on esimerkiksi sijoitettu, on oikeus jatkuvuuteen uskonnollisessa kasvatuksessa. Toisin sanoen ortodoksilapsi voi osallistua edelleen ortodoksiseen uskonnonopetukseen, vaikka hän ei asuisi ortodoksivanhempien kanssa.

Mm. näillä Lapsen oikeuksin sopimuksen artiklojen perusteella myös ortodoksiseen kirkkoon kulumaton, ortodoksiksi kastettu ja mirhavoideltu lapsi tai nuori voi osallistua ortodoksiseen uskonnon opetukseen, jos vanhemmat niin haluavat tai yli 12-vuotias itse haluaa. Tämä on kouluissa vakiintunut käytäntö. Näillä perusteilla omaan, ortodoksisen uskonnonopetukseen osallistuvaa lasta ei lasketa ns. kolmen oppilaan sääntöön.

Lapsen oikeuksien sopimus – koko teksti (unicef.fi)

Suomessa nuori kuuluu oppivelvollisuuden piiriin 18-vuotiaaksi asti. Tämä tarkoittaa, että opiskeleminen on velvollisuus ja se ei maksa mitään. 

Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto).  Laki oppivelvollisuudesta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20201214

Perusopetus

Perusopetus tarkoittaa peruskoulua: alakoulua ja yläkoulua eli vuosiluokkia 1-9.

Perusopetuslain pykälässä 13 käsitellään uskonnonopetuksen järjestämistä Perusopetuslaki 628/1998 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®

Perusopetusasetuksessa määrätään mm. opetuksen järjestämisestä  Perusopetusasetus 852/1998 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®

Peruskoulun tuntijako, asetus 422/2012 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120422#Pidp446113664

Opetushallituksen sivut, perusasteen opetussuunnitelmien perusteet 2016, myös kolttasaameksi https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman-perusteet

Eperusteet, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet sähköisessä muodossa, kokonaisuudessaan https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tiedot

Eperusteet, ortodoksinen uskonto, valitse ylävalikosta vuosiluokka: 1-2 / 3-6 / 7-9. Täältä löytyy helposti myös arvioinnin kriteerit https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/sisallot/530520

Oppaineiden 9-luokan, peruskoulun päättöarvioinnin tukimateriaali, käytössä kevään 2021 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/uskonnon_paattoarvioinnin_kriteerien_tukimateriaali.pdf

Ortodoksinen uskonto, perusteiden pohjalta tehty valtakunnallinen sisältöjen vuosiluokkaistaminen:

Opetushallituksen ohjeita lain tulkintaan:
Ohje uskonnollisista tilaisuuksista esi-ja perusopetuksessa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/189009_ohje_perusopetuksen_uskonnon_ja_elamankatsomustiedon_seka_esiopetuksen_katso_0.pdf

Lukio-opetus

Lukiolain pykälässä 16 määrätään uskonnonopetuksesta Lukiolaki 714/2018 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®

Lukioasetus muuttuu syksyllä 2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180810#L1P4

Asetuksessa opinnot mitoitetaan opintopisteinä aiemman kurssimitoituksen sijaan. “Opetusta annetaan nuorille tarkoitetussa koulutuksessa keskimäärin 14 tuntia 15 minuuttia opintopistettä kohden ja aikuisille tarkoitetussa koulutuksessa keskimäärin 9 tuntia 20 minuuttia opintopistettä kohden. Opintoihin kuuluu lisäksi niiden tavoitteiden ja sisällön kannalta tarpeellinen ja opiskelijan kannalta kohtuullinen määrä opiskelijan omatoimista työskentelyä.” (Lukioasetus 4.10.2018/810, 10§)

Uuden asetuksen mukaan nuorille tarkoitettuun lukiokoulutuksen oppimäärään sisältyy uskontoa tai elämänkatsomustietoa 4 pakollista opintopistettä ja valtakunnallisesti tarjottavat 8 vapaaehtoista opintopistettä. (Lukioasetuksen liite 1.)

Aikuisille tarkoitettuun lukiokoulutuksen oppimäärään sisältyy uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa,yhteiskuntaoppia ja filosofiaa yhteensä 12 opintopistettä. Opiskelijoille tarjottavien valtakunnallisten valinnaisten opintojen määrä opintopisteinä on 10. (Lukioasetuksen liite 2.)

Lukion opetussuunnitelma on jo uudistunut ja uudet opetussuunnitelman perusteet 2019 ovat astuneet voimaan 1.8.2021.

Opetushallituksen sivut, lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/lukion-opetussuunnitelmien-perusteet

Lukion opetussuunnitelman eperusteet 2019 https://eperusteet.opintopolku.fi/beta/#/fi/lukiokoulutus/6828810/tiedot

Aiemmin opiskelunsa aloittaneet (ennen elokuuta 2021 aloittaneet) seuraavat vielä vuoden 2015 opetussuunnitelmaa. Lukion opetussuunnitelman eperusteet 2015 https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/lukio/1372910/tiedot

Lukion eperusteet 2015 uskonto, tekstissä uskontojen yhteiset asiat, valitse sivuvalikosta ortodoksinen uskonto https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/lukio/1372910/oppiaine/1376853

Lukion eperusteet 2019 uskonto, tekstissä uskontojen yhteiset asiat, valitse sivuvalikosta ortodoksinen uskonto https://eperusteet.opintopolku.fi/beta/#/fi/lukiokoulutus/6828810/oppiaine/6832798

 Ohje uskonnollisista tilaisuuksista, lukio https://www.oph.fi/fi/uutiset/2018/opetushallituksen-ohjeistus-ohjaa-kouluja-uskonnollisten-tilaisuuksien-jarjestamisessa

Tapausselostus: ruotsinkielinen opetus  

Tapausselostus Lohjan opetusjärjestelystä, opetusneuvosten kanta: https://ortodoksisto.fi/wp-content/uploads/2021/11/Huomioita_Lohjan_kokeilusta_OPH_2021-002.pdf

Muuta opetukseen liittyvää:
Opas yhdenvertaisuuden edistämiseen perusopetuksessa erityisesti silmällä pitäen katsomusaineiden opetusta_0.pdf 

Hits: 121