4. Kirkolliskokous

Suomen ortodoksisen kirkon kirkolliskokous käyttää ylintä päätäntävaltaa kirkkoa koskevissa asioissa. Kirkolliskokous hoitaa kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta koskevia asioita sekä hengellisiä asioita sikäli, kun ne sille kuuluvat.  Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokous päättää hengellisistä asioista ja kanonista päätäntävaltaa tarvittavista asioista Tomoksen hengessä.  

Kirkolliskokouksen jäsenet

1) hiippakuntien piispat ja apulaispiispat;
2) yksitoista papiston edustajaa;
3) kolme kanttorien edustajaa; sekä
4) kahdeksantoista maallikkojen edustajaa.
(Laki ortodoksisesta kirkosta 2006/985, 10§)

Kirkolliskokouksen jäsenet valitaan aina neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kirkolliskokous kokoontuu vuosittain, yleensä marraskuussa. Poikkeustapauksissa voidaan kutsua koolle ylimääräinen kokous.

Päätettäviä ja käsiteltäviä asioita voivat ehdottaa piispat, kirkollishallitus, kirkolliskokouksen jäsen, seurakunta tai luostari. Esitykset on jätettävä Kirkkojärjestyksen mukaan viimeistään 30. kesäkuuta.

Kirkolliskokousta voi verrata eduskuntaan. Sen jäsenet valitaan vaalilla tietyillä periaatteilla aina määräajaksi kerrallaan. Eduskunta käyttää Suomessa ylintä päätäntävaltaa aivan kuten kirkolliskokous ortodoksisessa kirkossa.

Kirkolliskokous 2019

Stuertiksi kokoukseen

Kirkolliskokoukseen haetaan joka vuosi nuoria tutustumaan päätöksentekoon ja auttamaan kokouksen järjestelyissä. Avustavia nuoria kutsutaan stuerteiksi. Tehtävään haetaan vuosittain 15-24 -vuotiaita nuoria.

Katso ONL:n sivut asiaan liittyen: stuertti.
Kirkolliskokous kirkon sivuilla: kirkolliskokous.

Tehtäviä:
1. Ota selvää, kuka voi tehdä esityksiä eduskunnalle. 
2. Pohdi, miksi kuka tahansa henkilö ei voi tehdä esityksiä esimerkiksi kirkolliskokoukselle.
3. Perehdy ONL:n stuertti-sivuun. Voisitko hakea joskus stuertiksi? Perustele.

Visits: 141