1.Osana suomalaista yhteiskuntaa

Suomen ortodoksinen kirkko on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa erityisasemassa verrattuna muihin kirkkoihin ja uskonnollisiin yhdyskuntiin Suomessa. Ortodoksisen ja luterilaisen kirkon asema perustuu lakiin ja asetuksen ja niillä on oikeus kerätä kirkollisveroa. Veron keräämisen myötä niillä on myös velvollisuuksia. Niiden pitää mm. ylläpitää väestörekisteriä ja huolehtia hautaamisesta ja hautausmaista.

Kirkollisveroa kerätään valtion- ja kunnallisveron yhteydessä ortodoksiseen kirkkoon kuuluvan henkilön tuloista eli palkasta. Verot palautuvat jäsenille erilaisten kirkon tarjoamien palvelujen muodossa. Esimerkiksi kirkon lapsi- ja nuorisotyö kustannetaan verovaroin. Jos ihminen tarvitsee aineellista tai henkistä apua, kirkon diakoniatyö voi auttaa. Jokainen voi osallistua kirkon jumalanpalveluksiin ja saa pyytää seurakunnan pappia ja kanttoria vaikkapa kodinpyhitykseen. Kirkot ja pyhäköt pidetään kunnossa verojen avulla.

Monissa muissa maissa, joissa ei kerätä kirkollisveroja, kirkon jäsenet maksavat kirkon toimituksista. Esimerkiksi jos pyytää pappia kastamaan lapsen, se maksaa tietyn summan. Sitten voi maksaa lisää rahaa ja saa paikalle myös kanttorin ja kuoron. Vielä voi olla erillinen vuokra kirkon tai pyhäkön käyttämisestä perhejuhlaan.

Suomen ortodoksisen kirkon jäsenen ei Suomessa tarvitse maksaa palvelusten toimittamisesta. Hänen ei tarvitse esimerkiksi maksaa vuokraa pyhäköstä eikä palkkiota papille, jos hän haluaa avioliittoon vihkimisen kirkossa. Tämä kuuluu hänelle automaattisesti kirkon jäsenenä.

Kodinpyhitys, kuva Kaisa Nykänen
Suomen ortodoksisen kirkon logo

Suomessa on ortodokseja noin 60 000 eli noin 1% väestöstä. Vähemmistönä vähemmistössä ovat esim. ruotsinkieliset ortodoksit, venäjänkieliset ortodoksit ja kolttaortodoksit. Demokraattisessa, länsimaisessa yhteiskunnassa enemmistön tulee suojella vähemmistöä. Kansainväliset sopimukset jopa velvoittavat siihen. Siksi esimerkiksi kouluissa opetetaan monia vähemmistöuskontoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmat on tehty 10 uskontoon. Katso e-ops; Uskonto.

Suomessa valitsee ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus. On oikeus kuulua uskonnolliseen yhteisöön, kuten kirkkoon ja on oikeus olla kuulumatta. Vuoropuhelu uskonnottomien ja uskontoa tunnustavien kesken on tärkeää. Tavoitteena on edistää yhdenvertaista kohtelua kaikille yhteiskunnan jäsenille toinen toistaan arvostaen ja kunnioittaen. On monia maita, joissa tämä ei toteudu, vaan ihmisiä vainotaan uskonnon tai vakaumuksen vuoksi. 

Maailmassa vietetään YK:n yhteisymmärryksen ja harmonian viikkoa joka vuosi helmikuun ensimmäisellä viikolla: World Interfaith Harmony Week.
Suomessa viikkoa on vietetty vuodesta 2011. Dialogikasvatuksen sivuilla on ajankohtaista asiaa viikkoon liityen: Yhteisymmärrysviikko.

Kirkon jäsen

Kaikkein tärkeintä on, että Kirkon jäsenyys on paljon muuta kuin jäsenyyttä yhteisössä, joka tuottaa palveluita. Kirkon jäsenyys on huimasti enemmän. Se on osallisuutta Kristuksen pyhästä Kirkosta. Ortodoksisen kirkon jäsen, kastettu ja mirhavoideltu, voi osallistua salaisuuksiin, mysteereihin, sakramentteihin. Hän on täysivaltainen kirkon jäsen, hän on ortodoksi.

Tehtäviä:

  1. Ota selvää oman seurakuntasi veroprosentti. Laske paljonko maksaisit vuodessa kirkollisveroa, jos ansaitsisit 2800€ kuukaudessa. (Kaava: 2800€/100 x vero% x 12kk)
  2. Tutki seurakuntasi verkkosivuja. Löydät ne helposti, kun klikkaat Suomen kartasta omaa seurakuntaasi. Millaisia asioita löydät, jotka kustannetaan veroilla? Tee niistä lista.”
  3. Ortodokseja on Suomessa enemmän kuin 60 000.” Keksitkö väitteelle perustelut? Ortodoksit ovat kiistatta vähemmistö Suomessa. Mitä se tarkoittaa? Mitä se tarkoittaa käytännössä sinulle itsellesi? Mitä hyviä ja mitä huonoja puolia näet vähemmistöön kuulumisessa? Pohdi, mistä näkökulmista kuulut enemmistöön?
  4. Suunnittele ryhmäsi kanssa kouluusi YK:n Yhteisymmärryksen ja harmonian viikon tapahtuma. Voisitteko toteuttaa sen yhdessä koulun muiden uskonto- ja elämänkatsomusryhmän kanssa?

Hits: 41