Ortodoksisen uskon lähteet

Ortodoksisen uskon lähteinä pidetään Raamattua ja pyhää traditiota. Jos ollaan tarkkoja, myös Raamattu on osa pyhää traditiota. Varhainen kirkko päätti, mitkä kirjat kuuluvat Pyhien kirjoitusten luetteloon eli kaanoniin. Kaanonin ulkopuolelle jäi niin sanottuja deuterokanonisia kirjoituksia, joita oli kuitenkin käytetty jo kirkon liturgisessa elämässä.

Raamatun lisäksi pyhään traditioon kuuluvat ekumeenisten kirkolliskokousten eli synodien päätökset, kirkkoisien kirjoitukset, liturginen perinne sekä kirkkotaide.

Ortodoksisen kirkon oppi on ilmaistu lyhyimmillään Nikealais-Konstantinopolilaisessa uskontunnustuksessa. Se muotoiltiin Nikean (v. 325) ja Konstantinopolin (v. 381) kirkolliskokouksissa eli synodeissa.

Nikealais-Konstantinopolilainen uskontunnustus

Uskon yhteen Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan, kaiken näkyvän ja näkymättömän Luojaan.

Uskon yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua, valo valosta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, joka meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden astui alas taivaista, tuli lihaksi Pyhästä Hengestä ja Neitsyt Mariasta ja syntyi ihmiseksi, ristiinnaulittiin meidän puolestamme Pontius Pilatuksen aikana, kärsi ja haudattiin, nousi kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, astui ylös taivaisiin, istuu Isän oikealla puolella ja on kirkkaudessa tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.

Uskon Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä, jota yhdessä Isän ja Pojan kanssa kumarretaan ja kunnioitetaan ja joka on puhunut profeettojen kautta.

Uskon yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon. Tunnustan yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi, odotan kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää.

Aamen.

Visits: 1896