Uusi perheenjäsen

Perheestä puhutaan ortodoksisessa opetuksessa pienoiskirkkona. Ihminen yksilönä ja yhteisön jäsenenä on ortodoksisen ihmiskuvan mukaan tarkoitettu kasvamaan lähemmäksi Jumalaa.

Perhe on tärkeä: se on kristillisen elämän perusyksikkö, jossa kasvetaan ja kasvatetaan toinen toistaan, ja jonka jäsenenä eletään todeksi kristillistä elämää.

Perhe on ymmärretty eri aikoina ja edelleenkin ymmärretään eri kulttuureissa eri tavoin. Nykyisenkaltainen länsimainen ydinperhekäsitys ei ole historiallisesti kovin vanha. Harva ortodoksi Suomessa elää kirkollisen opetuksen ihanneperheessä, jossa mies ja nainen ovat molemmat ortodoksisen kirkon jäseniä avioliittoon mysteerioon kruunattuina.

Perheet ovat moninaisia: yksinhuoltajaperheitä, uusioperheitä, sateenkaariperheitä, ekumeenisia, moniuskontoisia ja monikatsomuksisia perheitä. Moni elää omasta valinnastaan tai olosuhteiden pakosta yksin.


Lapsia ikonien äärellä, kuva Larissa Qvintus-Petsalo.

Ortodoksisen avioliittoon vihkimisen rukouksissa rukoillaan avioparille lapsia menestykseksi ja iloa poikiensa ja tyttäriensä näkemisestä. Ortodoksinen kirkko ei kuitenkaan näe ihmisen seksuaalisuutta pelkästään suvunjatkamiseen tarkoitettuna vaan sillä on oma arvonsa osana parisuhdetta ja avioparin keskinäistä rakkautta.

Ekumeenisen patriarkaatin ”Maailman elämän edestä”-asiakirjassa vuodelta 2020 sanotaan seuraavasti: ”Kirkko odottaa luonnollisesti, että suurimmassa osassa avioliitoista ollaan avoimia lasten hankkimisen mahdollisuudelle, mutta kirkko myös ymmärtää, että on olemassa tilanteita, joissa hengelliset, fyysiset, psykologiset tai taloudelliset esteet voivat toimia perusteina lasten hankkimisen lykkäämiselle tai siitä luopumiselle.”

Joakimin ja Annan rakkaus, kuva Pyykkönen

Nykyään yhä useammilla on haasteita lasten hankkimisessa. Raamatun kertomuksista tunnemme monia aviopareja, jotka ovat kärsineet lapsettomuudesta: Saara ja Abraham, Anna ja Joakim, Elisabet ja Sakarias, joita kaikkia kylläkin Jumala siunasi lapsella.

Ihmeitä voi edelleen tapahtua, mutta Jumala auttaa myös lääketieteen avulla. Monet saavat avun lapsettomuushoitojen kautta. Myös lapsettomuushoitoihin edellä mainitussa asiakirjassa suhtaudutaan avoimesti, kunhan muistetaan ihmiselämän loukkaamattomuus.

Kirkon käsityksen mukaan elämä alkaa jo munasolun hedelmöittymisestä, ja hoitoja, joissa hedelmöittyneitä munasoluja tuhotaan, pitäisi välttää.

Jotkut päätyvät perheenlisäykseen adoptoimalla tai ryhtyvät sijaisperheeksi huostaanotetulle lapselle. Adoptiossa periaatteena on kuitenkin, että lapselle etsitään sopivaa perhettä, eikä toisinpäin.

Uuden perheenjäsenen tulo mullistaa perheen elämän monella tavalla. Lapsen tulo on monelle elämän tärkein tapahtuma. Odotusaikaan, olipa se raskausaika tai adoptioprosessi, on odotuksen ilon ohella voinut liittyä haasteita ja niitä on varmasti edessä myös lapsen tultua perheeseen. Kirkko esirukouksineen on kaikissa elämän tilanteissa ihmisen elämässä mukana ja tukena, jos niin halutaan. 

Kristuksen temppeliintuominen, ikoni Riisa

Lapsen synnyttyä papin voi pyytää lukemaan rukoukset lapsivuoteen äärellä ja nimenantorukous voidaan lukea kahdeksantena päivänä syntymästä. 

Nimenanto, kuva Kaisa Nykänen

Ortodoksisesta perinteestä löytyy myös rukouspalvelus lasta adoptoitaessa. Siinä luetaan seuraava rukous, joka sopii myös muille kuin adoptiolapsille ja -vanhemmille:

Rukous lasta adoptoitaessa

 Oi Herra ja Valtias, meidän Jumalamme, kaiken luomakunnan Luoja, joka ensimmäisessä Adamissa asetit luonnollisen sukulaisuuden siteet lihan mukaan
ja joka Jeesuksessa Kristuksessa, rakkaassa Pojassasi ja meidän Jumalassamme,
olet armossa tehnyt meidät perheesi jäseniksi.
Sinun edessäsi, joka tiedät kaiken ennen kuin se tapahtuukaan, ovat nämä sinun palvelijasi kumartaneet päänsä pyytäen siunaustasi solmiessaan keskenään vanhempien ja lapsen siteen,
jonka sinä vahvistat. Saakoot he osaksi kaiken toivomansa hyvän,
eläen velvollisuuksiensa mukaiseksi toinen toistansa kohtaan ja sen arvoisesti,
että sinä olet meidät kaikki lapseksesi ottanut,
niin että tässä niinkuin kaikessa tulisi sinun kaikkein pyhin nimesi kirkastetuksi,
yhdessä ainosyntyisen Poikasi ja Pyhän Henkesi kanssa,
nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen. 

(Service of adoption of children. The priest`s service book. 1989. Greek Orthodox Archdiocese of North and South America.)

(Teksti Leena Huttunen-Mikkilä)

Hits: 40