21.11. Jumalansynnyttäjän temppeliinkäynti

Juhlan päivä ja nimi

Juhla-aika

Esijuhla 20.11.

Juhla-aika 21. – 25.11. (5 pv)

Juhlapäivä 21.11.
Jälkijuhla 22. – 25.11. (4 pv)
Päätösjuhla (apodosis) 25.11.

Juhlasta käytettävät muut nimet

Panagia Polysporitissa (kreikka)

Pro Orantibus (kat.)

Juhlan veisu

Troparikirkkoveisu, jossa kuvataan päivän pyhän elämää tai juhlan sisältöä., 4. säv.

Tämä päivä on Jumalan hyvän tahdon julistus ja ihmisten pelastuksen ennustus:

Herran temppelissä julkisesti Neitsyt ilmestyy ja kaikille Kristuksen edeltä ilmoittaa.

Veisatkaamme siis hänelle suurella äänellä:

Iloitse, sinä, jonka kautta Luojan huolenpito toteutui.

Kuva: Flickr/ Ted

Juhlasta

Neitseen Marian temppeliinkäynti on jatkoa syyskuussa vietetylle Neitseen Marian syntymän juhlalle (ksKorkeasti Siunattu, piispan tai apulaispiispan kunnioittava puhuttelu. 8.9.) Joakim ja Anna lupasivat pyhittää pienokaisensa Jumalalle. Kun Neitsyt Maria oli kolmevuotias, he veivät hänet temppelineitsyeksi Jerusalemin temppeliin. Pieni tyttö käveli itse temppelin 15 porrasta pappi Sakariaan luo, joka vei hänet temppelin Kaikkein Pyhimpään.

Jumalansynnyttäjästä käytetyt nimitykset usein viittaavat Jerusalemin temppeliin: hän on Elävä temppeli, Uuden liiton arkki ja Kaikkein Pyhin (Panagia).

Raamatunkristittyjen yhteinen kirkon pyhä kirja. Raamattu koostuu Uudesta ja Vanhasta testamentista. Vanha testamentti kertoo ajasta ennen Jeesuksen syntymää ja uusi testamentti Jeesuksen syntymän jälkeen. kohta tai muu tekstilähde

Jumalansynnyttäjän juhlina luetaan aina seuraavat:

Aamupalveluksen evankeliumi: Luuk. 1: 39-49, 56

Liturgian evankeliumi: Luuk. 10:38-42, 11:27-28

Kertomus Jumalansynnyttäjä temppeliinkäynnistä perustuu Jaakobin protoevankeliumiin ja Pseudo-Matteuksen evankeliumiin.

Jaakobin protoevankeliumissa (luvut VII – VIII) kerrotaan Jumalansynnyttäjän temppeliinkäynnistä seuraavaa:

Ryhmä temppelineitsyitä, palavat lyhdyt käsissään, saattoi Jumalansynnyttäjän temppeliin.
Jumalansynnyttäjä oli Herran temppelissä kuin valittu kyyhky, joka sai ravintonsa enkelin kädestä.

Pseudo-Matteuksen evankeliumin luvuissa VI – VII täydennetään kertomusta kertomalla Jumalansynnyttäjän elämästä temppelineitsyenä:

Jumalansynnyttäjä vietti aikansa rukoillen ja tehden töitä.
Jumalansynnyttäjä noudatti ankaraa rukoussääntöä.
Jumalansynnyttäjä osoitti kaikessa lähimmäisenrakkautta ja antoi kaikesta kunnian Jumalalle.
Jumalansynnyttäjä kieltäytyi aviosta.
Lopulta ylipappi julisti: ”Mariassa on tullut julki uusi elämänjärjestys, joka sallii pysyä neitseenä Jumalalle.”

Liturginen tiivistelmä ja kirkolliset perinteet

Jumalansynnyttäjän temppeliinkäynti on jouluun valmistava juhla, joka ennakoi Kristuksen syntymää. Juhlan aattona toimitetaan vigilia ja juhlapäivänä liturgia.

Jumalansynnyttäjän temppeliinkäynti on tärkeä juhla erityisesti luostariasukkaille. Jumalansynnyttäjän vihkiytyminen temppelineitsyeksi, hänen elämänsä temppelissä Jumalaa palvellen ja kieltäytymisensä aviosta nähdään viittauksena luostarielämään. Erityisesti Athoksella temppeliinkäynti on tärkeä juhla, sillä Athoksen katsotaan olevan Panagian (Kaikkein Pyhimmän) suojeluksessa ja sitä kutsutaankin Jumalanäidin puutarhaksi.

Katolisessa kirkossaKirkolla, silloin kun se kirjoitetaan isolla K-kirjaimella, tarkoitetaan Kristuksen Kirkkoa, yhteisöä, joka kokoontuu yhteen tietyssä paikassa. Myös kristittyjen kokoontumispaikkaa kutsutaan kirkoksi tai pyhäköksi. 21.11. on nimeltään Pro Orantibus ja se on omistettu luostariasukkaille (pro orantibus: rukoilijoille, ts. heille, jotka rukoilevat kaikkien puolesta). Yhdessä Jumalansynnyttäjä syntymän (8.9.) ja Neitsyt Marian Pyhän Nimen juhlan (12.9.) kanssa se muodostaa kolmen juhlan kokonaisuuden. Nämä kolme Neitsyt Marian juhlaa vastaavat Kristuksen syntymän (25.12.) nimenannon (katolisessa kirkossa 3.1.) ja temppeliintuonnin (2.2.) juhlia.

Jumalansynnyttäjän temppeliinkäynti on joulupaaston aikana. Juhlapäivänä noudatetaan kevyttä paastoa (öljy, viini ja kala sallittu).

Suurina juhlina ei tehdä maahankumarruksia tai polvistumisia (ks. poikkeukset 14.9., 15.8. ja Suuri viikko). Käytänteet poikkeavat paikallisesti: jotkut pidättäytyvät maahankumarruksista koko juhla-ajan (mukaan lukien esijuhla), toiset vain juhlapäivänä ja päätösjuhlana. (Suomessa on poikkeuksellinen käytäntö tehdä liturgiassa kaksi maahankumarrusta myös juhlapäivinä ja sunnuntaisin.)

Kreikassa valmistetaan Polysporiaa (paljon jyviä), joka siunataan juhlan liturgiassa. Kyseessä on sadonkorjuun päättymiseen liittyvä perinne. Jumalansynnyttäjä nähdään sadonkorjuun suojelijana.

Liturginen väri

Sininen (Jumalansynnyttäjä)

Erityinen rukousihmisen puhetta Jumalalle anoen, kiittäen tai ylistäen. Tärkein rukouksista on Herran rukous (Isä meidän) tai veisu

Juhlan aamupalveluksessa aletaan laulaa joulukanonia: ”Kristus syntyy, kiittäkää!” Joulukanonia lauletaan joulun päätösjuhlaan (31.12.) asti.

Kuva: Dmitry Boyarin/ Wikimedia Commons

Kansanperinteet, kodin perinteet ja ruokaperinteet

Kreikassa sadonkorjuu ajoittuu Jumalansynnyttäjän temppelinkäynnin juhlan aikoihin. Vanhan perinteen mukaan uudesta sadosta keitetään polysporia, joka on jyvistä, pavuista ja linsseistä tehty keitto. Polysporia viedään juhlana kirkkoonKirkolla, silloin kun se kirjoitetaan isolla K-kirjaimella, tarkoitetaan Kristuksen Kirkkoa, yhteisöä, joka kokoontuu yhteen tietyssä paikassa. Myös kristittyjen kokoontumispaikkaa kutsutaan kirkoksi tai pyhäköksi. siunattavaksi ja jaetaan kirkkokansalle, naapureille, sukulaisille ja kotieläimille. Juhlaa kutsutaankin nimillä Panagia Polysporitissa (paljon jyviä) tai Panagia Mesosporitissa (kesken sadonkorjuun) tai Panagia Aposporitissa (sadonkorjuun jälkeen).

Uhrilahja

Jyvät, polysporia

Lisää aiheesta (linkit muille sivustoille)

Neitseen Marian temppeliinkäyminen

Jumalansynnyttäjän temppeliinkäyminen

Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliintuominen

Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliinkäynti

Neitsyt Marian temppeliinkäynti

Kuva Greekcitytimes.com

Ideoita kotiin

Teemat

Luostarivihkimys
Tytöt ja nuoret naiset kirkonpalvelijoina

Tekemistä yksin tai yhdessä

Sytytä juhlan aattona ja/tai juhlapäivänä tuohus tai lampukka ikonin eteen.
Lue tai laula juhlan tropari ikonin edessä.
Suitsuta koti: ensin kotialttarin ikonit ja esineet (ensimmäisenä risti, Kristus ja Jumalansynnyttäjä), sitten ihmiset, lemmikit ja lopuksi kodin huoneet. Suitsuta tekemällä ristinmerkki peilikuvana siunattavat esineen, paikan tai henkilön edessä tai yllä.
Koristakaa kotialttari kukkasin. Voit myös tuoda jyviä juhla-ajaksi kotialttarille muistuttamaan Polysporitissa-juhlasta.
Tutustukaa juhlan ikoniin, kertomukseen ja veisuihin.
Tänään on hyvä päivä ottaa ensimmäiset joulukoristeet esille. (Viimeiset joulukoristeet korjataan perinteisesti pois vasta Kristuksen tempeeliintuomisen juhlana, ks. 2.2.)
Pukeudu johonkin siniseen juhlapäivänä tai koko juhla-ajan.
Tutustu Suomen ortodoksisiin luostareihin. https://valamo.fi/ https://www.lintulanluostari.fi/
.Jumalansynnyttäjän juhlat eivät suomalaisessa kalenterissa ole pyhäpäiviä. Tästä syystä useimmat ovat juhlapäivänä töissä ja koulussa. Osan päivän ansiotuloistaan voi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Filantropian Karkelot-keräyksen kautta tuet naisten oikeuksien toteutumista ja naisten toimeentuloa. https://filantropia.fi/kohde/toivon-lahja-karkelo/
Lyhtyjä tai öljylamppuja kantavat temppelineitsyet saattoivat Neitsyt Marian temppeliin. Sytytä illan pimentyessä lyhtyjä sisälle tai ulos.
Katolinen kirkkoKirkolla, silloin kun se kirjoitetaan isolla K-kirjaimella, tarkoitetaan Kristuksen Kirkkoa, yhteisöä, joka kokoontuu yhteen tietyssä paikassa. Myös kristittyjen kokoontumispaikkaa kutsutaan kirkoksi tai pyhäköksi. viettää tänään Pro Orantibus -päivää ja ortodoksisessakin perinteessä Jumalansynnyttäjän temppeliinkäynti on rakas juhla erityisesti luostariasukkaille. Lähes kaikissa jumalanpalveluksissa rukoillemme ”luostariveljiemme ja -sisartemme puolesta”. Vaikka luostariasukkaat eivät eläkään maailmassa, he lakkaamatta kohtaavat maailman rukoilemalla koko maailman puolesta ja täyttämällä maailmasta tulevia esirukouspyyntöjä. Luostarit ovat kuin kirkonKirkolla, silloin kun se kirjoitetaan isolla K-kirjaimella, tarkoitetaan Kristuksen Kirkkoa, yhteisöä, joka kokoontuu yhteen tietyssä paikassa. Myös kristittyjen kokoontumispaikkaa kutsutaan kirkoksi tai pyhäköksi. sademetsiä, jotka lakkaamatta tuottavat happea maailmalle. Ne ovat hengellisen elämän keitaita, joissa maailmassa eläväkin voi joskus levähtää. Rukoile siis tänään erityisesti luostariveljillemme ja -sisarillemme armoa, elämää, rauhaa, terveyttä, pelastusta, Jumalan huolenpitoa, syntien sovitusta ja anteeksi antamista. Luostarien toimintaa voi myös tukea ostamalla niiden verkkokaupasta esim. tuohuksia.

Kuuntele ja katsele

Juhlan tropari ja kontakki

Valamo-dokumentti

Kirkko toimii: kirkon työssä

Kirkko toimii: kirkon työssä osa 2

Myrofores-tytöt Suuren lauantain aamupalveluksessa

Virtuaalikierros Athoksella

Hiljaisuuden palvelijat – elämää Lintulan nunnaluostarissa

Luostari lumen keskellä

Veli Pietari Valamosta

Luostari

Valamon luostari

Valamon luostarin soittolista

Tekemistä erityisesti lasten kanssa

Temppelineitsyet palvelivat Jumalaa temppelissä ja tämän nähdään viittaavaan luostarielämään, jossa niin ikään sitoudutaan palvelemaan Jumalaa köyhyydessä, naimattomuudessa ja kuuliaisuudessa. Temppelineitsyet olivat nimenomaan tyttöjä, joille oli uskottu temppelissä aivan erityinen vastuu ja kunnia. Kirkon liturgisessa elämässä tytöillä ei aina ole pääsyä esimerkiksi ponomarin tehtäviin, mutta heille on silti mahdollista jakaa kirkossa paljonkin vastuuta ja tehtäviä. Esim. Kreikassa Myrofores-tytöillä eli mirhantuojatytöillä on useita tehtäviä. Tässä muutama esimerkki tavoista, joilla tytöt voivat osallistua ja avustaa kirkossa ja jumalanpalveluksissa. Ehkä joitakin näistä voitaisiin soveltaa seurakunnissakin?

Epitafin kukittaminen Suurella viikolla ja Uspeniassa. Epitafin seuraaminen saatossa.
Kirkon kukittaminen ja kaunistaminen.
Kirkkotekstiilien vaihto Suuren lauantain liturgiassa.
Pyhän tulen jakaminen pääsiäisyönä.
Suureen saattoon osallistuminen tuohukset kädessä (erityisesti Mirhantuojien sunnuntaina, Palmusunnuntaina, Jumalansynnyttäjän temppeliinkäynnin juhlassa ja Ortodoksisten nuorten päivänä 2.2.)
Antidoran, virpovitsojen, pääsiäismunien yms. jakaminen kirkkokansalle.
Tuohusten sammuttaminen ja kerääminen, starostan avustaminen.
Mitä muuta?
Jaakobin protoevankeliumissa (luku VII) kerrotaan, kuinka temppelineitsyet saattoivat Neitsyt Marian temppeliin kantaen palavia öljylamppuja tai lyhtyjä. Ottakaa tekin lyhdyt ja tehkää saatto vastapäivään kodin ympäri (liturginen liike tapahtuu vastapäivään). Voitte laulaa samalla juhlan troparia.(Lyhdyt voi myös askarrella itse: ks. 8.9. ja 11.11.)
Jaakobin protoevankeliumin luvussa VII kerrotaan myös, kuinka Sakarias pani Neitsyt Marian istumaan alttarin kolmannelle askelmalla ja ”Herra Jumala laski armonsa häneen ja hän karkeloitsi”. Karkeloikaa tekin. Voitte laittaa vaikka lempimusiikkinne soimaan.

Kuva: ΙΣΧΣΝΙΚΑ-888/ Wikimedia Commons

Näppäräsormisille / Käden taitoja

Jaakobin protoevankeliumissa (luku VIII) kerrotaan, että NM oli temppelissä ”kuin valittu kyyhky”. Kukkilintu-askartelut sopivat tähänkin juhlaan. (Ks. 8.9.)

Itsetehdyt lyhdyt kuvaavat temppelineitsyiden öljylamppuja, joita he kantoivat saattaessaan Neitsyt Mariaa temppeliin. (Ks. 8.9. ja 11.11.)

Herkuttelua

Jumalansynnyttäjän temppeliinkäynti on joulua ennakoiva juhla. Silloin on hyvä päivä leipoa ensimmäiset joululeivonnaiset. Esim. joulupiparit, joulutortut tai taatelikakku on kaikki helppo tehdä paastoon sopiviksi.

Vegaaniset piparit

Vegaaninen taikina joulutorttuihin ja pasteijoihin

Taatelikakku

Sekä Jaakobin protoevankeliumissa että Pseudo-Matteuksen evankeliumissa kerrotaan, kuinka temppelissä Neitsyt Maria sai ravintonsa enkelin kädestä. Tämä on usein kuvattu juhlaikoniinkin. Leipokaa Enkelikakku (Angel Food Cake).

Enkelikakku

Vegan Angel food cake

Valmista polysporiaa.

Polysporialla ei ole vakiintunutta reseptiä. Jokaisella kylällä, perheellä ja emännällä on oma tapansa tehdä polysporiaa.
Polysporia voi olla suolainen tai makea. Makea polysporia muistuttaa kolivaa, sillä siihen tulee jyvien lisäksi kanelia, hunajaa (tai sokeria), rusinoita, pähkinöitä ja granaattiomenaa. (Edellä mainittuja saatetaan lisätä myös suolaiseen polysporiaan.)
Näin valmistat oman (suolaisen) polysporiasi:
Liota siemeniä yön yli. Voit käyttää vehnää, ohraa, ruista, kauraa, bulguria tms.
Liota myös pavut ja linssit (jollet käytä valmiiksi kypsennettyjä). Kaikki pavut ja linssit käyvät. (Liota herneetkin, jos käytät kuivattuja herneitä.)
Huuhtelun jälkeen ala keittää hiljalleen. Voit lisätä keitinveteen tilkan pyhitettyä vettä.
Voit lisätä pilkottua sipulia, valkosipulia, tomaattia, porkkanaa, selleriä tai muita kasviksia.
Voit lisätä pilkottua sipulia, valkosipulia, tomaattia, porkkanaa, selleriä tai muita kasviksia.
Mausta korianterilla, timjamilla, oreganolla, basilikalla, tillillä, laakerinlehdillä, suolalla ja pippurilla.
Lisää myös yhden sitruunan mehu ja kuori.
Lisää kypsään polysporiaan pakastetut tai säilötyt maissit ja herneet.
Kypsä polysporia voi olla keitto, tai sen voi tehdä salaattimaiseksi. Tällöin neste tulee haihduttaa keittovaiheessa ja lisätä pilkotut ja oliiviöljyssä kuullotetut kasvikset vasta lopuksi.
(Kyseessä ei ole polysporian teon tarkka esitys. Tekemällä löytää itselleen sopivat määrät, maut ja koostumuksen.)
Polysporian voi kotona siunata ristinmerkillä ja pirskottamalla pyhitetyllä vedellä.