Kristuksen Jerusalemiin ratsastaminen

Juhlan päivä ja nimi

Kristuksen Jerusalemiin ratsastaminen

Juhla-aika

Lasaruksen lauantai on Pääsiäistä edeltävä lauantai.

Palmusunnuntai on Pääsiäistä edeltävä sunnuntai.

Juhlasta käytettävät muut nimet

Palmusunnuntai

Virbosunnuntai

Viikunasunnuntai (katolinen kko)

Walesissa Palmusunnuntain toinen nimi on ”kukitussunnuntai” (Sul y Blodau, Flowering Sunday).

.

Juhlan veisu

Troparikirkkoveisu, jossa kuvataan päivän pyhän elämää tai juhlan sisältöä., 1. säv.

Vahvistaaksesi uskoa yleiseen ylösnousemukseen

Sinä, oi Kristus Jumala, kärsimyksiesi edellä herätit kuolleista Lasaruksen.

Sen tähden mekin lapsukaisten tavoin kantaen voitonmerkkejä

huudamme Sinulle, kuoleman voittajalle:

Hoosianna korkeuksissa,

siunattu olet Sinä, joka tulet Herran nimessä!

Juhlasta

Lasaruksen lauantai ja Palmusunnuntai muodostavat kokonaisuuden, joka on eräänlainen ”pikkupääsiäinen”. Troparin sanoin ne vahvistavat uskoamme yleiseen ylösnousemukseen ja valmistavat meitä Suureen viikkoon ja Pääsiäiseen.

Lasaruksen lauantaina muistellaan, kuinka Kristus herätti kuolleista ystävänsä Lasaruksen. Kristus herätti Lasaruksen kuolleista Betaniassa, suuren ihmisjoukon edessä. Lasaruksen kuolleista herättäminen tapahtui juuri Kristuksen Jerusalemiin ratsastamisen edellä.

Palmusunnuntaina juhlitaan Kristuksen Jerusalemiin ratsastamista. Ihmiset ottivat hänet vastaan kuin kuninkaan, palmunoksia käsissään heiluttaen, asettaen vaatteita hänen polulleen ja huutaen ”Hoosianna!”

Lasaruksen lauantai ja Palmusunnuntai johdattavat meidät Suurelle viikolle ja Kristuksen kärsimyksiin. Näiden kahden päivän aikana kuitenkin juhlitaan ylösnousemusta ja Kristuksen kuninkuutta.

Raamatunkristittyjen yhteinen kirkon pyhä kirja. Raamattu koostuu Uudesta ja Vanhasta testamentista. Vanha testamentti kertoo ajasta ennen Jeesuksen syntymää ja uusi testamentti Jeesuksen syntymän jälkeen. kohta tai muu tekstilähde

Joh. 11: 1–45 (Lasaruksen lauantai)

Joh. 12: 1–18 (Palmusunnuntai)

Liturginen tiivistelmä ja kirkolliset perinteet

Suuri paasto päättyy kuudennen paastoviikon iltaan: perjantai illan ennenpyhitettyjen lahjojen liturgia on viimeinen Suuren paaston palvelus. Lasaruksen lauantai ja Palmusunnuntai ovat Suuren paaston ja Suuren viikon yhdistävä nivelkohta. Lasaruksen lauantaita voi pitää Palmusunnuntain esijuhlana, mutta juhlalla ei ole jälki- eikä päätösjuhlaa.

Lasaruksen lauantaina paastosäännöt sallivat öljyn ja viinin, sekä poikkeuksellisesti myös mädin. (Slaavilaisessa paastoperinteessä merenelävät eivät tavallisesti ole sallittuja.)

Lasaruksen lauantain liturgia sisältää ylösnousemuspäivän, sunnuntain, elementtejä. Tällä korostetaan sen luonnetta ylösnousemusjuhlana. Lasaruksen lauantai on varhaiskirkon ajoista asti ollut päivä, jolloin kirkkoonKirkolla, silloin kun se kirjoitetaan isolla K-kirjaimella,  tarkoitetaan Kristuksen Kirkkoa, yhteisöä, joka kokoontuu yhteen tietyssä paikassa. Myös kristittyjen kokoontumispaikkaa kutsutaan kirkoksi tai pyhäköksi. liitetään katekumeeneja. Tämä tapahtuu liturgian yhteydessä. (Muita perinteisiä katekumeenien kirkkoonliittämispäiviä ovat 6.1. vietettävä Kristuksen kasteenyksi kirkon sakramenteista, mysteerio, jossa kastettavasta tulee Kristuksen kirkon jäsen. juhla, Suuri lauantai, sekä Helluntai.)

Lasaruksen lauantaista Tuomaan maanantaihin ei muistella vainajia eikä toimiteta panihidaa. Tämä ilmentää, että on astuttu ylösnousemuksen juhlakauteen.

Lasaruksen lauantaina toimitetaan Palmusunnuntain aaton vigilia. Vigilian aamupalveluksen polyeleossa siunataan seurakuntalaisten kirkkoon tuomat virpovitsat. Polyeleon lopuksi saatetaan kirkkokansalle jakaa yhteisiä vitsoja. Vitsat käsissään seisovat seurakuntalaiset kuvaavat ihmisiä, jotka palmunoksia heiluttaen toivottivat Kristuksen tervetulleeksi Jerusalemiin.

Joissakin paikalliskirkoissa jaetaan palmunlehdistä tehtyjä ristejä tai palmun- tai oliivipuun oksia.

Palmusunnuntai on toinen Suuren paaston ajan kahdesta päivästä, jolloin paastosäännöt sallivat kalan. (Toinen on Ilmestysjuhla 25.3.)

Palmusunnuntaina toimitetaan liturgia.

Katolisessa perinteessä palmunoksat (tai vastaavat) siunataan palmusunnuntaina kirkossaKirkolla, silloin kun se kirjoitetaan isolla K-kirjaimella,  tarkoitetaan Kristuksen Kirkkoa, yhteisöä, joka kokoontuu yhteen tietyssä paikassa. Myös kristittyjen kokoontumispaikkaa kutsutaan kirkoksi tai pyhäköksi. ja niiden kanssa tehdään juhlallinen saatto. Myös joissakin ortodoksisissa paikalliskirkoissa toimitetaan liturgian jälkeen juhlallinen ristisaatto palmunoksia kantaen.

Wikimedia Commons / ΙΣΧΣΝΙΚΑ-888

Wikimedia Commons/ Mar Sharb

Liturginen väri

Lasaruksen lauantai: valkoinen (ylösnousemus)

Palmusunnuntai: punainen (marttyyrit ja Pyhä Henki)

Erityinen rukousihmisen puhetta Jumalalle anoen, kiittäen tai ylistäen. Tärkein rukouksista on Herran rukous (Isä meidän) tai veisu

Te kaikki, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. Halleluja.

(Veisua lauletaan kasteessa, sekä yleisinä katekumeenien kastepäivinä.)

Kansanperinteet, kodin perinteet ja ruokaperinteet

Kreikassa Lasaruksen lauantaihin kuuluvat Lazarines-laulajat ja Lazarakia-pullat.

Lazarines (Λαζαρίνες)

Kreikassa (ja lähialueilla, mm. Bulgariassa) esiintyy Lasaruksen lauantaina Lazarines-laulajia. Alun perin oli kyse nuorista tytöistä, jotka kiersivät lähiseudun taloja ja toivottivat siunausta laulaen, tanssien ja jakaen kukkia. Perinteellä oli aikanaan tärkeä sosiaalinen merkitys, sillä sen avulla naimaikäiset tytöt saattoivat tavata potentiaalisia kosijoita lähiseuduilla.

Perinteeseen kuuluvat Lasarus-laulut, joita tunnetaan useita kymmeniä. Laulujen sanat kertovat kuitenkin harvoin Lasaruksesta. Sen sijaan ne ovat monesti romanttisia tai kertovat keväästä. Laulut ovat alun perin kalandoja, joilla on toivotettu siunausta ja onnea uuteen vuoteen. Sanat on mukautettu kevääseen, Lasaruksen lauantaihin, sekä riiaamiseen.

Lazarines-tytöt pukeutuvat paikallisiin kansallispukuihin ja kantavat koreja, jotka on koristeltu kukkasin. Kukat kerätään edeltävällä viikolla, jota kutsutaankin kukkaviikoksi. Tapana on antaa Lazarines-tytöille palkaksi kananmuna.

Nykyään perinnettä on pyritty elvyttämään ja Lazarines-tytöt ovatkin monesti aikuisia naisia. Paikoin kiertelijät ovat lapsia (sekä tyttöjä, että poikia) ja tapa muistuttaa enemmän virpomista.

Lazarakia

Lasaruspullat ovat kreikkalaisia makeita leivonnaisia, joita nautitaan Lasaruksen lauantaina. Ne leivotaan ilman eläinkunnan tuotteita ja muotoillaan muistuttamaan käärinliinoissa olevaa Lasarusta.

Bulgarialaisia Lazarines-tyttöjä

Wikimedia Commons/ Пакко

Palmusunnuntain perinteisiin ympäri maailmaa kuuluvat palmunoksat tai muut vihreät oksat, tai pohjoisemmilla alueilla pajunoksat. Suomessa tunnettu Palmusunnuntain perinne on virpominen ja päivää kutsuttiinkin Karjalassa Virbosunnuntaiksi.

Virbo-sana tulee latinan kielen sanasta verbena/verbera, joka tarkoittaa vihantaa vesaa tai pyhää oksaa. Suomessa virpomisen katsotaan viittaavan myös Lasaruksen kuolleista virvoittamiseen. Virpomisella pyritään myös virvoittamaan toista, eli toivottamaan voimaa ja terveyttä.

Virpominen tapahtuu pajunoksalla, jossa on mieluusti kolme haaraa. Oksia on koristeltu hyvin monenlaisilla materiaaleilla ja koristeilla. Nykyään suositaan paperikukkia, joita tulisi niin ikään olla kolme, yksi jokaista haaraa kohden. Materiaalin puutteessa vitsoja on koristeltu esim. sanomalehtipaperilla tai karkkipapereilla, mitä vain sattui kotoa löytymään.

Suomessa karjalaisortodoksinen virpomisperinne on sotien jälkeen sekoittunut länsisuomalaiseen trulliperinteeseen ja suomalaislapset ovat ottaneet tavaksi pukeutua trulleiksi virpoessaan. Ortodoksisessa perinteessä tähän tapaan suhtaudutaan torjuvasti, sillä virpoessa toivotetaan siunausta ja trullit (eli pääsiäisnoidat) ovat kansanuskomuksissa pahantahtoisia hahmoja, jotka levittävät kirouksia. Nykyään on yleistynyt myös naamiaisasuun, esim. pääsiäispupuksi pukeutuminen. Ortodoksisessa perinteessä virpojan suositellaan pukeutuvan siististi, ilman naamiaisasua.

Ennen vanhaan virpojat lähtivät liikkeelle aamun sarastaessa. Kaikkein parasta oli, jos virvottava voitiin herättää virpomisella.

Virpoessa taputellaan virvottavaa kevyesti virpovitsalla ja samalla lausutaan virpoloru. Erilaisia virpoloruja on lukuisia ja niissä toivotetaan virvottavalle terveyttä, vaurautta ja onnea tulevaan vuoteen. Joissakin pyydetään myös palkkaa. Perinteisin palkka virpojalle on kananmuna, joka annetaan viikon päästä, Pääsiäisenä. Nykyään palkka on usein suklaamuna tai makeisia ja se annetaan heti.

Virpomisen jälkeen virpovitsa annetaan virvottavalle. Se asetetaan ikoninurkaan (tai kotialttarille) pääsiäiskoristeeksi ja hävitetään polttamalla helatorstain aattona. Omalle ristikummille lapset ovat varanneet kauneimman oksan ja häneltä on myös saatu paras palkka.

Kotieläinten virpominen oli maatalousyhteiskunnassa tärkeää. Isäntä virpoi hevoset ja emäntä muut elikot. Vitsa säilytetiin navetan katossa tai oven pielessä ja keväällä sitä käytetiin karjan laitumelle ajossa.

Puolassa ja Liettuassa koristellaan pajujen lisäksi vihreitä oksia ja varpuja. Oksien lisäksi koristellaan suuria ”palmuja”, eli paperikukilla koristeltuja korkeita paaluja (palmowa). Virpo-oksilla virvotaan ihmiset ja eläimet, ja sillä saatetaan vihmoa pyhitettyä vettä kotiin. Joskus oksat haudataan peltoon hyvän sadon toivossa.

Puolalaiset Palmusunnuntain virpojat (pucheroki) ovat poikia, jotka kiertelevät herkkuja ja rahaa kerjäten. Alkuaan pucherokit olivat köyhiä opiskelijapoikia, jotka keräsivät Palmusunnuntaina ruokalahjoituksia ja toivottivat hyväntekijöilleen hyvää juhlaa.

Etelämmässä kirkkojen ja kotialttarien koristeluun käytetään palmunoksia, mutta myös oliivi- ja laakeripuun oksia. Monin paikoin palmunlehdistä taitellaan ristejä, joita jaetaan siunauksen toivotuksena.

Suomessa virpovitsat hävitetään pääsiäisajan päättyessä polttamalla. Vitsojen, palmunoksien tai palmuristien hävittämisessä on kuitenkin paikallisia variaatioita.

• Katolisessa perinteessä yleisintä on polttaa oksat tuhkaksi laskiaistiistaina niin, että Tuhkakeskiviikon tuhka tehdään edellisvuoden palmujen tuhkasta.
• Paikoin Ristin ylentämisen juhlana (14.9.) poltetaan kokkoja ja palmunlehdistä tehdyt ristit heitetään tuleen.
• Jotkut pitävät oksia kotona ympäri vuoden ja polttavat vanhat oksat vasta saadessaan uusia.

Jos Palmusunnuntai on maaliskuussa, siihen saatetaan yhdistää kaksi vanhaa slaavilaista perinnettä.:

1. Slaavilaiseen kansanperinteeseen kuuluu Marzannan polttaminen ja hukuttaminen, joka tehdään tavallisesti kevätpäiväntasauksena (21.3.) tai neljäntenä paastosunnuntaina. Jos Palmusunnuntai on jo maaliskuussa, Marzannan polttaminen ja hukuttaminen yhdistetään Palmusunnuntain perinteisiin. Marzanna-nuken polttaminen ja hukuttaminen on esikristillinen tapa, joka symboloi talven kuolemaa ja kevään uudelleensyntymää.
2. Martenitsoja tehdään maaliskuussa mm. Bulgariassa. Martenitsa-nauha annetaan lahjaksi ja sillä toivotetaan onnea ja terveyttä uuteen vuoteen. Se sidotaan lopuksi kukkivaan puun oksaan, ja tästä syystä se on erinomainen virpovitsan koriste.

Virpomisperinteen kaltaisia perinnäistapoja on lukuisia erilaisia ympäri maailmaa. Tässä muutama esimerkki:

All Hallow´s Eve, Halloween (31.10.)

Lapset kiertävät naamiaisasuissa ovelta ovelle vaatien karkkia. Nykymuotoisen Halloweenin vietto on levinnyt Yhdysvalloista Eurooppaan, mutta sen juuret ovat kelttiläisessä Samhain-juhlassa ja eurooppalaisissa Martinpäivän perinteissä. Perinne on sikäli poikkeuksellinen, että ”virpojat” eivät toivota lainkaan siunausta vaan uhkaavat kepposella. Suomessa samankaltaista perinnettä edusti muinoin Kekripukki.

Martinpäivä, Old Halloween (11.11.)

Keskieuroopassa lapset kiertävät lähiseutuja paperilyhtyjen kanssa, laulavat Martinpäivän lauluja ja saavat pienen palkan.

Eid il-Burbara (4.12.)

Lähi-idässä lapset pukeutuvat pyhän Varvaran päivänä naamiaisasuihin ja kiertävät taloja laulaen lauluja pyhästä Varvarasta. Palkka kuuluu asiaan.

Koledarit

Itä-Euroopassa laulajat kiertävät taloja joulun, uudenvuoden ja loppiaisen juhla-aikaan laulaen koljadoja eli joululauluja ja saaden pienen palkan vaivoistaan.

Survakane (1.1.)

Bulgariassa lapset virpovat uudenvuodenpäivänä. Virpovitsa (survakari) on Ф-kirjaimen muotoon taivutettu oksa, joka koristellaan esim. popkorneilla, kuivahedelmillä, nauhoilla ja kolikoilla.

Tiernapojat (6.1.)

Länsi-Euroopassa kiertelee loppiaisena Tiernapoikia, jotka laulavat ja näyttelevät Raamatun kertomuksen kolmesta idän tietäjästä. Suomessa vanhaan kansanperinteeseen kuului loppiaisena myös Nuuttipukki.

Liichtmessdag (2.2.)

Luxemburgissa lapset juhlivat Kynttiläpäivää kiertämällä taloissa lyhtyjen kanssa. Talonväelle lauletaan Léiwer Herrgottsblieschen -laulua ja saadaan pieni palkka.

Lazarines (Lasaruksen lauantaina)

Kreikassa kukkakoreja kantavat tytöt laulavat ja tanssivat Lasaruksen lauantaina ja saavat koriinsa pääsiäismunan.

Katolilaiset kutsuvat Palmusunnuntaita myös viikunasunnuntaiksi ja syövät silloin viikunoita. Tapa liittyy Suuren maanantaina evankeliumiin, jossa Kristus kiroaa viikunapuun (Matt. 21: 18–22).

Walesissa on vanha perinne kukittaa Palmusunnuntaina haudat. Päivää kutsutaankin Walesissa kukitussunnuntaiksi (Sul y Blodau).

Uhrilahja

Virpovitsat

Kukat

Lisää aiheesta (linkit muille sivustoille)

Lasaruksen lauantai ja palmusunnuntai

https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/ortodoksinen-uskontokirja/ajan-pyhittaminen/lasaruksen-lauantai-ja-palmusunnuntai

https://ort.fi/uutishuone/2023-03-31/lasaruksen-lauantai-14

https://ort.fi/uutishuone/2023-03-31/palmusunnuntai-24

https://www.hos.fi/lasaruksen-lauantai/

https://www.hos.fi/lasaruksen-lauantai/

https://www.ortodoksi.net/index.php/Lasaruksen_lauantai_ja_palmusunnuntai

https://www.tsasouna.net/FI/2012/12/02/lasaruksen-lauantai-ja-palmusunnuntai/

Virpominen

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/17/ortodoksikirkko-toi-virpomaperinteen-venajalta-suomeen

https://peda.net/joensuu/alakoulut/utran-koulu/luokat/kouu/oma-kirkkoni/virpominen

https://yle.fi/a/3-10732082

https://www.taivaannaula.org/perinne/kansanperinteen-pyhat/virposunnuntai/

https://www.ortodoksi.net/index.php/Virpominen

Tehkää virpovitsoja ja virpokaa. Virpominen ei edellytä vieraiden ovilla kiertämistä, vaan ensisijaisesti tulisi virpoa perheenjäsenet, lemmikit, kummit ja muut läheiset. Opeta lapselle muutama virpomisen nyrkkisääntö:

• Virpominen on vanha perinne, jonka tarkoitus on toivottaa siunausta, terveyttä ja hyvää juhlaa.
• Palkan antaminen virpojalle kuuluu tapoihin, mutta se ei ole pääasia. Palkka saatetaan antaa vasta Pääsiäisenä.
• Virpoessa pukeudutaan siististi, omiin vaatteisiin.

Opetelkaa uusi virpoloru

Paperikukat liittyvät sekä Lasaruksen lauantaihin että Palmusunnuntaihin: Kreikassa Lazarines-tytöt koristelevat korinsa elävillä kukilla ja virpovitsat koristellaan paperikukilla. Tämän lisäksi Walesissa on tapana kukittaa haudat Palmusunnuntaina.

Ortoboxista löytyy useita erilaisia paperikukkien askarteluohjeita, ja muitakin pääsiäisaskarteluohjeita (selaa sivua kohtaan Pääsiäiseen liittyvät askartelut).

(Vinkki: Karkkipapereilla koristelluista vitsoista tulee hienoja. Karkkipapereita kannattaa alkaa säästämään ensi vuotta varten jo tässä vaiheessa.)

Ortoboxi-tehtäviä

Lasaruksen lauantai

https://learningapps.org/view6894764?fbclid=IwAR05MdI701Cf9MndlybXMtQT4EIROEeK6NtN80tEJTW12GDRXTN-DT6XY6s

https://ortoboxi.fi/tehtavat/palapeli/lasarus.html

Palmusunnuntai

https://ortoboxi.fi/tehtavat/palapeli/palmusunnuntai.html

https://ortoboxi.fi/tehtavat/palapeli/palmusunnuntai2.html

https://ortoboxi.fi/tehtavat/sanalaatikot/palmusunnuntai.html

https://ortoboxi.fi/tehtavat/palmusunnuntai_etsierot/

https://ortoboxi.fi/tehtavat/palmusunnuntai_tehtavia/

https://ortoboxi.fi/tehtavat/muista_palmusunnuntai/

https://ortoboxi.fi/tehtavat/sanalaatikot/virpominen.html