6.1. Teofania

Juhlan päivä ja nimi

6.1. Kristuksen kasteenyksi kirkon sakramenteista, mysteerio, jossa kastettavasta tulee Kristuksen kirkon jäsen. juhla eli Teofania

Juhla-aika

Esijuhla 2. – 5.1. (4 pv)

5.1. on paramonie (παραμονή), suuren juhlan aatto

Juhla-aika 6. – 14.1. (9 pv)

Juhlapäivä 6.1.
Jälkijuhla 7. – 14.1. (8 pv)
7.1. vietetään pyhän Johannes Kastajan, Herran Edelläkävijän muistoa.
Päätösjuhla, apodosis 14.1.

Juhlasta käytettävät muut nimet

Juhlan karjalankielinen nimi on Vieristä, joka viittaa veteen ja ristiin.

Lännen kirkkoKirkolla, silloin kun se kirjoitetaan isolla K-kirjaimella, tarkoitetaan Kristuksen Kirkkoa, yhteisöä, joka kokoontuu yhteen tietyssä paikassa. Myös kristittyjen kokoontumispaikkaa kutsutaan kirkoksi tai pyhäköksi. käyttää juhlasta nimeä Epifania, ilmestyminen.

Suomessa juhlaa kutsutaan nimellä Loppiainen, sillä se päättää joulun juhla-ajan.

Juhlan veisu

Troparikirkkoveisu, jossa kuvataan päivän pyhän elämää tai juhlan sisältöä., 1. säv.

Jordanissa kastettaessa Sinua, oi Herra,

tapahtui, että ihmiset kumarsivat Pyhää Kolminaisuutta,

sillä Isän ääni todisti Sinusta

nimittäen Sinua rakkaaksi Pojaksensa

ja Henki kyyhkysen muodossa

vahvisti sen sanan totuuden.

Kunnia olkoon Sinulle, Kristus Jumala,

joka ilmestyit ja valistit maailman.

Raamatunkristittyjen yhteinen kirkon pyhä kirja. Raamattu koostuu Uudesta ja Vanhasta testamentista. Vanha testamentti kertoo ajasta ennen Jeesuksen syntymää ja uusi testamentti Jeesuksen syntymän jälkeen. kohta tai muu tekstilähde

Matt. 3:13-17

Liturginen tiivistelmä ja kirkolliset perinteet

Teofania on Pääsiäisen ohella vanhimpia kristillisiä juhlia. 300-luvulle asti samana päivänä vietettiin myös Kristuksen syntymän ja ympärileikkauksen juhlia, jotka myöhemmin erotettiin aikaisemmin vietettäviksi (ksKorkeasti Siunattu, piispan tai apulaispiispan kunnioittava puhuttelu. 25.12. ja 1.1.) Edelleen Joulun ja Teofanian katsotaan olevan yhtä juhlakautta: Kristus ei tullut maailmalle tunnetuksi syntymänsä kautta vaan kasteensa kautta.

Armenian apostolinen kirkko viettää Kristuksen syntymän ja kasteen juhlia edelleen samana päivänä, 6.1. Roomalaiskatolinen kirkko juhlii joulua 25.12. mutta on säilyttänyt idän tietäjien muistopäivän Teofanian juhlan yhteydessä.

Lännen kirkko vietti keskiajalla 12.11. – 6.1. pyhän Martinoksen paastoa, joka oli Suureen paastoon verrattava 40-päiväinen kasteeseenyksi kirkon sakramenteista, mysteerio, jossa kastettavasta tulee Kristuksen kirkon jäsen. valmistava paasto. Teofania on edelleen, Suuren lauantain ja Helluntain ohella, yksi kirkkovuoden tärkeimmistä kastepäivistä ja katekumeenien kirkkoonliittämispäivistä.

Teofanian aatto (5.1.) on jouluaattoa vastaava Paramonié, suuren juhlan aatto. Silloin toimitetaan aamupäivällä kuninkaalliset hetket ja iltapäivällä vesperaalinen liturgia (Suuri ehtoopalvelus ja Basileios Suuren liturgia). Se on myös ankara paastopäivä, jolloin kykenevät pidättäytyvät ravinnosta liturgisen vuorokauden vaihtumiseen asti. Mikäli aatto on lauantaina tai sunnuntaina, siirtyvät Kuninkaalliset hetket ja ankara paasto edelliseen perjantaihin ja iltapäivällä toimitetaan Suuri ehtoopalvelus. Basileios Suuren liturgia siirtyy Teofaniana toimitettavaksi.

Teofaniana toimitetaan Kristuksen kasteen kunniaksi Suuri vedenpyhitys. Tapana on myös siunata kodit vihmomalla ne pyhitetyllä vedellä. Kodinsiunauksen voi toimittaa pappi, mutta myös kodin asukkaat voivat itse pirskotella kotinsa kirkostaKirkolla, silloin kun se kirjoitetaan isolla K-kirjaimella, tarkoitetaan Kristuksen Kirkkoa, yhteisöä, joka kokoontuu yhteen tietyssä paikassa. Myös kristittyjen kokoontumispaikkaa kutsutaan kirkoksi tai pyhäköksi. tuodulla pyhitetyllä vedellä.

Katolisessakin perinteessä toimitetaan epifaniana vedenpyhitys. Sen yhteydessä siunataan myös suolaa, jota sekoitetaan pyhitettyyn veteen. Siunattua suolaa käytetään mm. kasteessa ja alttarin pyhittämisessä. Pappi voi myös pyhittää vettä sekoittamalla siihen siunattua suolaa. Lisäksi seurakuntalaiset voivat siunata suolalla kotinsa ripottelemalla siunattua suolaa esim. sisäänkäynnin luo, huoneiden nurkkiin ja sängyn alle. Siunattua suolaa voi myös nauttia ruuan kanssa.

Suolan lisäksi epifanian vedenpyhityksen yhteydessä voidaan siunata liituja. Siunattua liitua käytetään myös kodinsiunauksessa loppiaisena. Siunatulla liidulla kirjoitetaan sisäänkäynnin ovenkarmiin vuosiluku sekä kirjaimet CMB (esim. 20 + C + M + B + 24). Kirjaimet viittaavat sanoihin Christus Mansionem Benedicat (Kristus taloa siunatkoon), mutta ne viittaavat myös kolmeen idän tietäjään: Caspar, Melkior ja Baltasar, sillä 6.1. on katolisessa perinteessä idän tietäjien muistopäivä.

Liturginen väri

Valkoinen (Kristuksen juhlat)

Erityinen rukousihmisen puhetta Jumalalle anoen, kiittäen tai ylistäen. Tärkein rukouksista on Herran rukous (Isä meidän) tai veisu

Pyhitetyllä vedellä vihmoessa lauletaan ristin troparia:

Pelasta, Herra, sinun kansasi ja siunaa sinun perintöäsi.

Anna kirkollesi voitto vihollisista ja suojele ristilläsi sinun valtakuntaasi.

(Tropari, 1. säv.)

Kansanperinteet, kodin perinteet ja ruokaperinteet

Loppiaisen aattona päättyy ”joulun 12 päivää” ja siksi Kristuksen kasteen juhlasta onkin kansanperinteessä tullut joulun lopetusjuhla. Katolisessa kansaperinteessä juhla-aika päättyi Nuutinpäivään, joka oli katolisessa pyhimyskalenterissa pyhän Knutin muistopäivä, 7.1. Reformaation myötä Nuutinpäivä erotettiin pyhän Knutin muistopäivästä ja siirrettiin vietettäväksi 13.1. mikä pidensi joulun juhla-aikaa kansanperinteessä.

Loppiaisen jälkeen alkoi Karjalassa kahden paasto- ja juhlakauden välinen väliaika, pyhäkeski. Suomalaisessa kansanperinteessä aika tunnetaan härkäviikkoina tai selkäviikkoina, koska silloin tehtiin ankarasti työtä pitkän juhla-ajan jälkeen.

Suureen vedenpyhitykseen liittyy eri maissa erilaisia perinteitä. Kreikassa vedenpyhityksen yhteydessä piispapappeuden korkein aste, oikeus toimittaa jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia sekä vihkiä diakoneja ja pappeja. heittää veteen ristin, jota miehet kilpaa uivat hakemaan. Ristin löytäminen ja palauttaminen piispalle on suuri kunnia.

Valkoisen kyyhkyn vapauttaminen on Teofanian perinne, sillä Pyhä Henki kuvataan Teofanian ikonissa valkoisena kyyhkynä.

Venäjällä vedenpyhitys toimitetaan ristin muotoisen avannon äärellä. Uskovat käyvät avannossa uimassa, painaen päänsä veden alle kolmesti – Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Paikoin Teofaniana on myös pesty ikoneja. Tapa on perua helleenien tavasta pestä jumalten patsaat kerran vuodessa. Patsaasta pestiin paitsi oikea lika, myös siihen kerääntynyt hengellinen saasta.

Pyhitettyä vettä viedään pulloissa kotiin ja sillä vihmotaan koti, asukkaat ja kotieläimet. Perinteisesti ikonit ja sakraaliesineet on kuivattu vihmomisen jälkeen käspaikalla.

Pyhitettyä vettä käytetään kodeissa monin tavoin. Jotkut juovat sitä lääkkeen tavoin sairastaessa sekä aamuisin tyhjään vatsaan. Sitä voi myös käyttää ruuanlaitossa, esim. valmistaessaan prosforaa, kolivaa yms. Käyttökelvoton pyhitetty vesi tulee hävittää kaatamalla se vaikkapa kukille.

Kreetalla palikaria on perinteinen teofanian aaton paastoruoka.

Lähi-idässä valmistetaan Teofaniana uppopaistettuja lokma-leivonnaisia. Ensimmäinen paisto pyritään tekemään ristin muotoon, näin jäljitellen vedenpyhitystä. Joissakin paikalliskirkoissa saatetaan siunata ja jakaa uppopaistettuja ristejä kirkkokansalle palveluksen jälkeen.

Lähi-idässä on myös vanha perinne tehdä taikinajuurta Teofanian aattona. Uskotaan, että Kristus siunaa hapatteen juhlayönä ja Teofaniana tehtyä taikinajuurta kutsutaankin ”Kristuksen hapatteeksi”.

Myös dipattavat ruuat kuuluvat Teofaniaan. Dipata kuuluu tietenkin kolmesti.

Roomalaiskatolisissa maissa Kolmen idän tietäjän – joita myös kolmeksi kuninkaaksi kutsutaan – muistopäivään liittyy rikas kansanperinteiden kirjo:

Monissa roomalaiskatolisissa maissa loppiaisena kiertää esiintyviä ryhmiä, jotka idän tietäjiksi pukeutuneina ja tähteä kantaen laulavat ja näyttelevät kertomuksen idän tietäjistä, kuningas Herodeksesta ja Betlehemin lastensurmasta. Esityksen lopuksi he piirtävät liidulla ovenkarmiin hyvän vuoden toivotuksen (vuosiluku + C + M + B). Suomessa vastaava perinne on Tiernapojat.

Samoin on monin paikoin loppiaisena tapana leipoa ”Kuninkaiden kakku”, Galette des Rois. Sen sisällä on papu tai jokin arvoesine, esim. kolikko tai sormus. Se syöjistä, jonka palaan esine sattuu, kruunataan päiväksi kuninkaaksi tai kuningattareksi (mitä varten kakun päällä onkin usein kruunu). Mexicossa Kuninkaan kakun sisällä on pieni Kristus-lapsihahmo. Sen löytäjälle lankeaa velvollisuus järjestää kuukauden päästä perinteinen Kynttiläpäivän (ks. 2.2.) ateria.

Vanhan katolisen perinteen mukaan lapset saavat lahjansa joulupukin sijaan idän tietäjiltä 6.1.

Loppiaisen aattona, loppiaisena tai Nuutinpäivänä on tapana korjata pois joulukoristeet. Paikoin koristeet korjataan vasta Kristuksen temppeliintuomisen juhlana (2.2.) tai laskiaisena, jolloin huomio siirtyy joulusta pääsiäisen odotukseen.

Uhrilahja

Pyhitetty vesi

Lisää aiheesta (linkit muille sivustoille)

Pyhä Johannes Kastaja, Herran edelläkävijä

Johannes edelläkävijä

Ideoita kotiin

Teemat

Kasteyksi kirkon sakramenteista, mysteerio, jossa kastettavasta tulee Kristuksen kirkon jäsen. ja Idän tietäjät

Tekemistä yksin tai yhdessä

Sytytä juhlan aattona ja/tai juhlana lampukka tai tuohus ikonin eteen.
Lue tai laula juhlan tropari ikonin edessä.
Lue Raamatun kertomus Kristuksen kasteesta ja tutustu juhlaikoniin.
Muista omaa kastettasi pukeutumalla juhlan liturgiseen väriin, valkoiseen.
Hanki hyvissä ajoin tyhjiä pulloja pyhitelle vedelle. Halutessasi vesipullot voi koristella.
Tuo pyhitettyä vettä kotiin kirkosta ja säilytä se kotialttarilla.
Vihmo koti, asukkaat ja kotieläimet pyhitetyllä vedellä. Vihmomisessa voit käyttää kolmihaaraista havunoksaa tai basilikan lehdistä tehtyä kimppua. Vihmo ensin ikonit ja kotialttari, sitten ihmiset ja kotieläimet. Muista kiertää kaikki huoneet. Ikonien pinnan voi kevyesti kuivata käspaikalla.
Juo pyhitettyä vettä aamuisin pieni kulaus tyhjään vatsaan.
Kerää pois joulukoristeet. Jätä kuitenkin jokin koriste (esim. tähti, enkeli tai seimiasetelma) korjattavaksi vasta Kristuksen temppeliintuomisen juhlana (2.2.)

Tekemistä erityisesti pienten lasten kanssa

Kerro lapselle hänen kasteestaan ja katsokaa yhdessä kuvia siitä.
Anna lapselle kolme pientä loppiaislahjaa kuten Kristuskin sai idän tietäjiltä. Vaihtoehtoisesti voitte tuoda Kristukselle kolme lahjaa kotialttarille, esim. tuohuksen, kukkia ja pyhitettyä vettä.
Teofaniaikonin askartelu
Askarrelkaa kukkilintu valkoisesta paperista. Valkoinen lintu kuvaa Pyhää Henkeä.

Kuuntele ja katsele

Näppäräsormisille

Koristele pulloja pyhitetylle vedelle. Pulloja voi koristella esim. lasimaalilla, tarroilla, etiketeillä.

Uskon pidot

Teofanian aatto (5.1.) on paastopäivä. Kokeile silloin kreikkalaista palikariaa. (Ohje on englanninkielinen.)

Uppopaistetut munkit sopivat Teofaniaan. Voit koittaa tehdä ainakin ensimmäisen paiston ristin muotoon.

Dippilautanen on hauska idea juhlapöytään. Muista dipata kolmesti!

Jos taikinanjuuren laittaa tulemaan Teofanian aattona, tulee siitä ”Kristuksen hapate”.

Muista loppiaisena Kristuksen seimen äärelle tulleita paimenia ja idän kolmea tietäjää: Tee pääruuaksi Paimenpiiras ja jälkiruuaksi Kuninkaan kakku. Älä unohda papua tai kolikkoa!