2.2. Kristuksen temppeliintuominen

Juhlan päivä ja nimi

2.2. Kristuksen temppeliintuominen

Juhla-aika

Esijuhla 1.2. (1 pv)

Juhla-aika 2. – 9.2. (8 pv)

• Juhlapäivä 2.2.
• Pyhien Simeonin ja Hannan pyhä muisto 3.2.
• Jälkijuhla 3. – 9.2. (7 pv) Jälkijuhla lyhenee tai jää pois, mikäli se on Publikaanin ja fariseuksen sunnuntain jälkeen.
• Päätösjuhla 9.2.

Juhlasta käytettävät muut nimet

Herran kohtaaminen

Kynttiläpäivä (lännen kirkot)

Candlemass (englanti)

Candelaria (Mexico)

Trndez (Armenia)

Kansainvälinen ortodoksisten nuorten päivä

.

Juhlan veisu

Troparikirkkoveisu, jossa kuvataan päivän pyhän elämää tai juhlan sisältöä., 1. säv.

Iloitse, armoitettu Jumalansynnyttäjä Neitsyt, sillä sinusta koitti vanhurskauden Aurinko,

Kristus, meidän Jumalamme, joka valaisee ne, jotka pimeydessä ovat.

Riemuitse sinäkin, hurskas vanhus, sylissäsi meidän sielujemme Vapahtaja,

joka on antanut meille ylösnousemuksen.

Juhlasta

Kristuksen temppeliintuomisen juhla on 40. päivä joulusta (ksKorkeasti Siunattu, piispan tai apulaispiispan kunnioittava puhuttelu. 25.12.) Juutalaisen lain mukaan esikoisensa synnyttäneen naisen tuli 40 päivän lapsivuodeajan jälkeen puhdistautua ja uhrata Jumalalle kiitosuhri. Kun Neitsyt Maria, Joosef ja Kristus-lapsi saapuivat Jerusalemin temppeliin, he kohtasivat siellä vanhurskaanoikeamielinen ja nöyrä ihminen Simeonin ja naisprofeetta Hannan. Simeon tunnisti pienessä lapsessa Israelin kaivatun Messiaan. Tämä kohtaaminen kuvaa vanhaa ja uutta liittoa.

Kristuksen temppeliintuonnin juhla on vahvasti linkittynyt Kristuksen syntymän juhlaan, ja molemmissa Jumalansynnyttäjän rooli on keskeinen: hän paitsi synnyttää Jumalan, myös kantaa tämän syrjäisestä luolasta kaikkien eteen, temppeliin.

Raamatunkristittyjen yhteinen kirkon pyhä kirja. Raamattu koostuu Uudesta ja Vanhasta testamentista. Vanha testamentti kertoo ajasta ennen Jeesuksen syntymää ja uusi testamentti Jeesuksen syntymän jälkeen. kohta tai muu tekstilähde

Luuk. 2: 22-40

Liturginen tiivistelmä ja kirkolliset perinteet

Kristuksen temppeliintuonnin juhlan aattona toimitaan kirkossaKirkolla, silloin kun se kirjoitetaan isolla K-kirjaimella,  tarkoitetaan Kristuksen Kirkkoa, yhteisöä, joka kokoontuu yhteen tietyssä paikassa. Myös kristittyjen kokoontumispaikkaa kutsutaan kirkoksi tai pyhäköksi. vigilia ja juhla-aamuna liturgia.

Mikäli juhla sattuu keskiviikolle tai perjantaille, noudatetaan kevyttä paastoa eli öljy, viini ja kala on sallittu.

Temppeliintuonti luokitellaan yleensä Kristuksen juhlaksi, mutta sen voi luokitella myös Jumalansynnyttäjän juhlaksi.

Temppeliintuonnin jälkijuhlaa ei vietetä laskiaisviikolla eikä Suuren paaston aikana. Sen kesto on, ajankohdasta riippuen, 0-9 päivää.

Temppeliintuonti on liturginen nivelkohta joulun ja pääsiäisen välillä. Se on viimeinen jouluun sidottu juhla ja sen myötä siirrytään Kristuksen ylösnousemuksen odotukseen.

Katolisessa kirkossa on tapana siunata Kynttiläpäivänä koko vuoden liturgisessa käytössä olevat kynttilät ja juhlajumalanpalvelukseen kuuluu juhlallinen kynttiläsaatto.

Jotkut ortodoksiset paikalliskirkot tai seurakunnat ovat myös omaksuneet tavan siunata tuohuksia. Kyseessä on kuitenkin alun perin roomalaiskatolinen perinne.

Armeniassa Kynttiläpäivän vigiliaan kuuluu saatto kynttilöiden kanssa.

Suurina juhlina ei tehdä maahankumarruksia tai polvistumisia (ks. poikkeukset 14.9., 15.8. ja Suuri viikko). Käytänteet poikkeavat paikallisesti: jotkut pidättäytyvät maahankumarruksista koko juhla-ajan (mukaan lukien esijuhla), toiset vain juhlapäivänä ja päätösjuhlana. (Suomessa on poikkeuksellinen käytäntö tehdä liturgiassa kaksi maahankumarrusta myös juhlapäivinä ja sunnuntaisin.)

Päivän evankeliumissa vanhurskasoikeamielinen ja nöyrä ihminen Simeon ennustaa Jumalansynnyttäjälle, että ” sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä” (Luuk. 2:35). Tästä ennustuksesta on syntynyt ikonityyppi, jossa Jumalanäidin sydämen lävistää seitsemän miekkaa. Katolisessa kirkkotaiteessa Jeesuksen äidin tuskat -kuvatyyppi on hyvin yleinen ja sitä kunnioitetaan 15.9. Ortodoksisessa kalenterissa ikonityyppiä kunnioitetaan 28.5. ja 13.8.

Ortodoksinen kirkottamisperinne perustuu juutalaiseen 40. päivän puhdistautumisrituaaliin, joka on kuvattu juhlan evankeliumissa. Kirkottamisessa synnyttänyt äitinunnan kunnioittava puhuttelu, esim. “Äiti Evdokia” otetaan 40 päivän lapsivuodeajan jälkeen takaisin kirkonKirkolla, silloin kun se kirjoitetaan isolla K-kirjaimella,  tarkoitetaan Kristuksen Kirkkoa, yhteisöä, joka kokoontuu yhteen tietyssä paikassa. Myös kristittyjen kokoontumispaikkaa kutsutaan kirkoksi tai pyhäköksi. yhteyteen. Samalla siunataan vastasyntynyt lapsikin.

Ortodoksisten nuorten maailmanliitto Syndesmos päätti yleiskokouksessaan kesäkuussa 1992, että 2.2. vietetään Kansainvälistä ortodoksisten nuorten päivää.

Liturginen väri

Valkoinen (Kristus)

Sininen (Jumalansynnyttäjä)

Erityinen rukousihmisen puhetta Jumalalle anoen, kiittäen tai ylistäen. Tärkein rukouksista on Herran rukous (Isä meidän) tai veisu

Vanhurskaan Simeonin rukous:

Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut.

Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi,

jonka olet kaikille kansoille valmistanut:

valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.

Kansanperinteet, kodin perinteet ja ruokaperinteet

Luxenburgissa on perinne, että lapset kulkevat kynttiläpäivänä (Liichtmëssdag) talosta taloon laulamassa Léiwer Härgottsblieschen -laulua. Kädessään laulajilla on lyhdyt tai kynttilät. (Vrt. Martinpäivä 11.11.) Palkaksi lapsille annetaan hiukan rahaa tai makeisia. Perinteen juuret juontuvat jo Rooman valtakunnassa helmikuussa vietettyyn Lupercalia-juhlaan, johon kuuluivat soihtukulkueet ja vuohiuhri. Tuli symboloi puhdistautumista ja vuohiuhri hedelmällisyyttä. 400-luvulla katolinen kirkkoKirkolla, silloin kun se kirjoitetaan isolla K-kirjaimella,  tarkoitetaan Kristuksen Kirkkoa, yhteisöä, joka kokoontuu yhteen tietyssä paikassa. Myös kristittyjen kokoontumispaikkaa kutsutaan kirkoksi tai pyhäköksi. kielsi Lupercalia-juhlan ja se korvattiin kynttilöiden siunaamisella ja kynttiläkulkueilla.

Katolisessa perinteessä on keskiajalta asti ollut tapana kerätä joulun koristekasvit (mm. joulukuusi) pois Kynttiläpäivänä tai sen aattona, ja polttaa ne. Tapa muistuttaa pääsiäisajan päätösjuhlan tapaa polttaa virpovitsat (ks. Helatorstai). Tapa on edelleen voimissaan katolisissa maissa, joissa joulukuusi saa usein olla sijoillaan 2.2. asti.

Monet roomalaiskatoliset keräävät myös seimiasetelman pois vasta Kynttiläpäivänä. Uskomuksen mukaan tuo huonoa onnea jättää seimiasetelma paikalleen 2.2. jälkeen.

Puolassa juhlan aattona koristellaan mehiläisvahakynttilä. Juhlaliturgiassa siunattu kynttilä tuodaan kotiin (ja jos mahdollista, kirkossa sytytetty tuli). Perheen isäntä tekee kynttilällä ristinmerkin kaikkien ovien ja ikkunoiden luona ja tiputtaa tipan mehiläisvahaa kaikille kynnyksille. Eteisen ja tuvan väliseen ovenkarmiin poltetaan kynttilän liekillä risti (vrt. Pyhän tulen tuominen kotiin pääsiäisyönä). Myös hellaan sytytetään tuli kynttilällä. Siunattua kynttilää (gromnica) poltetaan esim. kastejuhlissa, häissä ja ruumiinvalvojaisissa, sekä jos toivotaan erityistä turvaa ja suojelusta.

Armeniassa Kynttiläpäivän vigiliaan kuuluu saatto kynttilöiden kanssa. Jotkut vievät tulen kotialttarin lampukkaan (samoin kuin Pyhän tulen pääsiäisenä). Kirkon pihalle saatetaan sytyttää kokko. Kokon yli hyppääminen tuo onnea.

Keski-Suomessa keitettiin Kynttiläpäivänä kynttiläpuuro, joka oli rasvaliemeen keitetty ohrapuuro. Puuron keskelle laitettiin pystyyn kynttilä. Savossa keitettiin kynttiläpäivänrokka (kynsikeitto / sorkkavelli). Se oli teuraseläinten sorkista keitetty lihakeitto.

Ranskassa crepsit ovat perinteinen Candlemass-herkku, koska muistuttavat muodoltaan ja väriltään aurinkoa, joka antaa valoa.

Marseillessa crepes-lettujen sijaan syödään Navettes-perinneleivonnaista. Niitä leivottiin aikanaan vain 2.2. ja ne siunattiin kirkossa. Niitä myytiin tai lahjoitettiin 12 kappeleen erissä: 12 keksiä toi onnea vuoden 12 kuukaudelle, minkä lisäksi 12 on raamatullinen luku. Navettes-leivonnaiset saattavat olla jäänne Äitijumalattaren palvonnasta, mihin viittaisi ainakin keksien ”anatominen” muotoilu. Kristityt liittävät Navettes-kekseihin legendan, jonka mukaan Lasarus ja hänen sisarensa Martta ja Maria olisivat rantautuneet veneellä Marseillesiin; tästä syystä keksi on muotoiltu veneeksi.

Mexicossa leivotaan loppiaisena Kuninkaan kakku, jonka sisään piilotetaan Kristus-hahmo (ks. 6.1.) Se, jonka palaan hahmo sattuu, on Kristus-vauvan ”kummihengellinen ohjaaja. Ortodoksiseen kirkkoon kastettavalla tulee olla yksi ortodoksinen kummi.”. Kummin kunniatehtävä on pukea Kristus-vauvanukke (Ninõ Dios) Kynttiläpäivän juhla-asuun ja viedä se juhlamessuun siunattavaksi. Jumalanpalveluksen jälkeen kummin tulee tarjota läheisille perinteinen tamales-ateria.

Candelaria-juhlana myös Neitsyt Marian patsaat puetaan juhla-asuun ja patsaiden käsiin asetetaan kynttilöitä.

Uhrilahja

Tuohukset ja mehiläisvahakynttilät

Lisää aiheesta (linkit muille sivustoille)

Kynttilänpäivä

Kristuksen temppeliintuominen

Herran temppeliintuominen

Kristuksen temppeliintuominen

Simeon, Herranvastaanottaja

Hanna, Uuden testamentin profeetta

Kirkottaminen

Kynttiläpäivänä vietetään Kansainvälistä ortodoksisten nuorten päivää. Tutustukaa Ortodoksisten Nuorten Liiton toimintaan ja Tuohustuli-lehteen. ja YouTube-kanavaan.

Tehkää illalla lyhty- tai kynttiläkulkue vastapäivään talon ympäri. Laulakaa samalla juhlan troparia. (Ks. 11.11.)

Onko lapsi ja äiti kirkotettu? Katsokaa kuvia kirkottamisesta tai kertokaa siitä lapselle.

Puuhavinkki: Piirrä lampukka.

Tutustukaa tuohusten tekemiseen Lintulan luostarissa.

Tulostettava puuhamoniste tuohuksesta

Tutustu Leiwer Hergotsblieschen -lauluun, jota lapset Luxenburgissa laulavat kiertäessään ovilla lyhtyjen kanssa.

Tehkää mehiläisvahakynttilöitä. (Vahalevyjä saa askartelukaupoista.)

Tänäänkin voi askarrella lyhtyjä. (Ks. 8.9. ja 11.11.)

Lahjavinkit

Lintulan luostarin verkkokaupasta voi ostaa tuohuksia kotiin. Tuohuksia voi ostaa myös luostarissa sytytettäväksi, jolloin mukaan voi liittää esirukouspyynnön sisaristolle.

Tutustu ONL:n verkkokauppaan.

Ortoboxi-tehtäviä

https://ortoboxi.fi/tehtavat/profeetta_hanna_etsierot/

https://ortoboxi.fi/tehtavat/taydenna_kristuksen_temppeliintuomisen_juhlan_tropari/

https://ortoboxi.fi/tehtavat/sanalaatikot/herran_temppeliintuominen.html

https://ortoboxi.fi/tehtavat/palapeli/temppeliintuominen.html

https://ortoboxi.fi/tehtavat/palapeli/tuohustytto.html

https://ortoboxi.fi/tehtavat/tuohus/